Kun ylen­syö­nyt kotka tar­vit­si po­lii­sin apua – Näin poliisi ja pe­las­ta­jat aut­ta­vat eläimiä

Eläinpelastustehtävät kuuluvat poliisin ja pelastuslaitoksen työhön, mutta ne eivät ole tärkeysjärjestyksen kärjessä.

Poliisin ja pelastuslaitoksen tehtäviin liittyy joskus tavalla tai toisella luonnoneläimiä.

Tällaisten tehtävien tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska tilastoissa samassa eläintehtävien luokassa ovat luonnoneläinten lisäksi lemmikit ja maatalouseläimet.

Oulun poliisilaitoksen alueella on ollut tänä vuonna reilu tuhat eläintehtävää, joista noin 330 on liittynyt loukkaantuneeseen eläimeen. Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella eläinten pelastamiseen liittyviä tehtäviä on vuosittain muutamia kymmeniä.

Apulaispalopäällikkö Vesa Ek kertoo esimerkkeinä luonnoneläimistä pulassa jäihin pudonneen hirven, jäätyneen joutsenen, jalkapalloverkkoon sotkeutuneen linnun, sarvistaan jumiin jääneen poron ja parvekelasien taakse lentäneen huuhkajan.

– Tyypillisestä en osaa sanoa, mutta mitä ihmeellisimpiä on tullut vastaan, Ek kertoo sähköpostitse.

Pelastuslaitosta tarvitaan erityisesti silloin, jos eläin pitää pelastaa vedestä tai tarvitaan muuta erityisvälineistöä.

Marraskuun alussa poliisi sai tiedon Oulujoessa kohti merta ajautuvasta heikkokuntoisesta joutsenesta. Poliisi pyysi pelastuslaitosta avustamaan tehtävässä, jotta joutsen saatiin haettua rantaan vesijetin avulla.
Marraskuun alussa poliisi sai tiedon Oulujoessa kohti merta ajautuvasta heikkokuntoisesta joutsenesta. Poliisi pyysi pelastuslaitosta avustamaan tehtävässä, jotta joutsen saatiin haettua rantaan vesijetin avulla.
Kuva: Heidi Harmaala

Myös poliisipartiot kohtaavat monenlaisia eläintehtäviä. Oulun poliisilaitoksen viestintäpäällikkö Tero Väyrynen mainitsee esimerkiksi sisälle päätyneen lepakon. Loukkaantuneiden jänisten ja lintujen perässäkin poliisien on loikittava.

– Eläimiä ei ole aina helppo saada kiinni. Joskus käy niin, että kun pari tuntia ilmoituksen jälkeen ehditään paikalle, eläin ei enää ole siellä.

Poliisilla on rajalliset mahdollisuudet eläinten auttamiseen, koska poliisilaitoksilla ei esimerkiksi ole tiloja loukkaantuneiden eläinten säilyttämiseen.

– Poliisi tekee tapauskohtaista arviota siitä, mitä eläimelle kannattaa tehdä. Jos mahdollista, konsultoimme eläinlääkäriä ja olemme yhteydessä eläinsuojeluyhdistyksiin.

Tilanteen salliessa poliisi kuljettaa eläimen hoidettavaksi tai välittää tiedon loukkaantuneesta eläimestä eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoiselle, joka tulee hakemaan eläimen.

Jos eläimen hoitoa ei pystytä järjestämään, poliisin oma keino loukkaantuneen eläimen auttamiseen on käytännössä lopettaminen, jotta eläin pääsee kärsimyksistään.

Kolarissa tai muusta syystä loukkaantuneen eläimen tarkastaminen ja tarvittaessa lopettaminen on irtokoirien tavoittelun ohella yleisimpiä poliisin eläintehtäviä.

Esimerkiksi kolarissa loukkaantuneesta eläimestä tulee aina ilmoittaa hätäkeskukseen.

– Toisinaan kolarissa loukkaantunut eläin voi pyrkiä takaisin tielle. Jos eläin juoksee kolarin jälkeen pois, olisi hyvä panna merkille tarkka törmäyspaikka ja suunta, minne eläin lähti, Väyrynen ohjeistaa.

Tällaisissa tilanteissa poliisi tekee yhteistyötä riistanhoitoyhdistysten kanssa.

– Loukkaantuneen eläimen jäljittäminen vaatii osaamista. Riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoiset hoitavat koulutettujen metsästyskoirien kanssa kolarissa osallisena olleiden eläinten jäljittämisen, ja he voivat tarvittaessa lopettaa eläimen. Se helpottaa poliisin työtä.

Eläintehtävissä viranomaisten toimintaa ohjaa pääasiassa eläinsuojelulaki, jonka mukaan kärsivää eläintä pitää auttaa ja kärsivä eläin lopettaa.

Sekä poliisin että pelastuslaitoksen toiminnassa yksittäisen eläintehtävän kohdalla arviota tehdään monesta näkökulmasta.

Pelastuslaitos ryhtyy pelastamaan luonnoneläimiä erityisesti tilanteissa, joissa eläimelle aiheutuu kärsimystä tai loukkaantunut eläin voisi aiheuttaa onnettomuuksia tai vahinkoa.

– Pelastuslaitoksen ensisijainen lakisääteinen tehtävä on pelastaa ihmisiä, ympäristöä ja omaisuutta. Eläinpelastustehtävä on siis niin sanotusti toissijainen tehtävä. Mutta myös inhimillisyys ja kärsimys otetaan usein huomioon, Ek sanoo.

Eläintehtävä nousee myös poliisin tehtävälistalla ylös silloin, kun uhkana on ihmisten turvallisuus tai merkittävät omaisuusvahingot, mutta eläimelläkin on merkitystä.

– Olisi epäinhimillistä, jos loukkaantunutta eläintä ei lopeteta, Väyrynen sanoo.

Inhimillinen näkökulma tekee eläinpelastustehtävistä suurta yleisöä kiinnostavia, Vesa Ek toteaa. Samasta syystä ne ovat usein myös median keskipisteessä.

Koska eläintehtävät eivät ole prioriteettilistan kärjessä, Ekin mukaan ne eivät merkittävästi vie pelastuslaitoksen resursseja tai tuo kuluja.

Tero Väyrynen sanoo, että tarkkaa hintaa poliisin eläinpelastustehtäville on vaikea laskea, koska niitä ei erikseen laskuteta. Niissä tehtävissä, joissa poliisi laskuttaa tehtävistään, hinta on noin 200 euroa tunti. Poliisi voi laskuttaa esimerkiksi erikoiskuljetuksen avustamisesta, jos kuljetuksen pitää päästä kulkemaan moottoritien ramppia väärään suuntaan.

Loukkaantuneen eläimen nähdessään voi soittaa suoraan eläinsuojeluyhdistykseen. Jos eläin aiheuttaa vaaraa turvallisuudelle, kannattaa aina soittaa hätäkeskukseen.

Jos eläimen tilanne ei vaikuta selvältä, Väyrynen neuvoo seuraamaan eläimen toimintaa hetken aikaa ennen soittamista, jotta tietää, onko sillä oikeasti hätä.

Aina tilannetta ei ole helppo tulkita.

– Kerran otettiin kiinni ja vietiin hoidettavaksi maakotka, joka ei päässyt lentoon. Kävi ilmi, että se oli vain ylensyönyt. Lintua hoitanut kertoi, että nuorilla maakotkilla on taipumusta syödä liikaa, jos nälkäisenä pääsevät isolle aterialle. Seuraavana päivänä se lähti tyytyväisenä lentoon, Väyrynen sanoo.

Ilmoita asiavirheestä