Kukkolankosken alkukesän kuohut pitävät lippomiehet rannalla. Tornionjoki virtaa vuolaana, eikä näy edes krenkkujen rakentajia. Maisemaa vain käydään ihailemassa.
Kukkolankoski on ollut pari vuotta suunnittelijoiden pöydällä. Useasti esillä ollut hanke kävelysillasta kosken yli on ottanut konkreettisia askelia eteenpäin.
Interreg Nordin Two Cities One Destination -hankkeessa on työstetty Kukkolaan esiselvitys Pohjois-Euroopan pisimmälle kävelysillalle. Tornion ja Haaparannan kaupunginvaltuustot ovat hyväksyneet esiselvityksen pohjalta suunnittelun jatkamisen.
– Nyt on valittu Swecon työstämä esitys ja siitä jatketaan edelleen kehitystyötä. Lupa-asiat ovat vielä auki, samoin rahoitus. Tarkoitus on hakea EU-rahaa, kertoo Tornion tekninen johtaja Markus Kannala.
Tornionjoen yli suunniteltu kävelysilta olisi jopa pidempi kuin vuosi sitten valmistunut Yli-Iin Jakunkylän silta. Rajajoen ylittävän sillan jänneväli on 250 metriä, jossa hyötyleveys on 2,5 metriä. Käytännössä siinä mahtuu pari kävelijää ja pyöräilijä ohittamaan toisensa.
Yhteisvaltuustossa esitelty siltahanke on pitkän ajan toive, josta on nähty monta eri hahmotelmaa.
– Sillan sijainti on päätetty jo vuonna 2001 hyväksytyssä osayleiskaavassa. Suomen puolelta silta lähtee koskella kenttäalueen eteläpäästä ja Ruotsin puolella silta päättyy Kukkolaforsenin saunojen väliin. Tämä on koettu niin herkäksi asiaksi, ettei sillan paikkaa ole lähdetty muuttamaan kaavasta, jatkaa tekninen johtaja.
Tornion ja Haaparannan yhteinen siltahanke on vielä useamman mutkan takana. Rajajoen ylittävälle sillalle tarvitaan luvat, joiden saantia kuitenkin helpottaa, ettei siltarakenteita tule vesialueelle.
– Riippusilta on useamman metrin veden yläpuolella. Sillan rakenteet on suunniteltu kummassakin maassa rannalle, eikä mitään vesistöä samentavia töitä tehdä. Tässä on tarkoitus, ettei kosken virtaama tai kalat kärsi sillasta, vaan se on kosken yläpuolella.
Kannala myöntää, että taloudellisesti edullisin olisi ollut rakentaa silta yli kapeimmasta kohdasta. Se olisi ollut maisemaan liian iso muutos.
Tornion ja Haaparannan kaupungit vievät hanketta yhdessä eteenpäin. Kannala pitää realistisena aikatauluna vuotta 2024 sillan rakentamiselle, ellei mitään yllätyksiä tule vastaan.
Suomessa siltahanke on Antti Palon yrityksen mailla.
– Siltahanke on positiivinen asia, vaikka se onkin teknisesti haastava. Koskella ovat tuulet ja lumikuormat mietittävänä, vaikka teräsritilä päästääkin lunta läpi.
Palon toiveena on, että siltaa ei yksin rakenneta, vaan samalla saadaan myös Suomen puolen palvelutasoa nostettua.
– Kaavaprosessi on kesken. Tarve on saada Suomen Kukkolaan riittävä palvelutaso, jotta ihmiset voivat ruokailla ja yöpyä. Silta tukee kumpaakin kylää, Antti Palo uskoo.
Ruotsin Kukkolaforsenin yrittäjä Johannah Spolander on niin ikään tyytyväinen.
– Silta on kaikkien toimijoiden etu. Tämä mahdollistaa kahden maan kiertoreitit ja matkailutuotteet. Paikallisesti olisimme toivoneet siltaa alemmas, mutta tämän kanssa voidaan elää, Spolander jatkaa.
Kukkolankosken koski-isäntä Risto Leinonen on seurannut siltahanketta paitsi kyläläisenä myös kuntapäättäjänä.
– Pelkkää siltaa ei pidä rakentaa, vaan samalla pitää edistää myös Suomen puolen koskialueen kehitystä, kuten kaavassa esitetään.
Koski-isäntä myöntää perinnekalastuksen ja maiseman olevan arvokkaita, mutta niiden ehdoilla voidaan tehdä myös uusia avauksia.
– Kalastusta silta ei haittaa, jos siihen ei tule keskipilaria, uskoo Leinonen.
Kukkolassa on tehty paljon työtä perinnekalastuksen saamiseksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Koskipirttiä kesät pyörittävä kalakauppias Kimmo Auno näkee koskialueen kehittämisen hyvänä asiana.
– Jos se silta joskus tulis. Monta vaihetta on nähty, joten kaikki eivät heti usko toteutumiseen. Kaupunginjohtajakin on siltaa aikonut edistää, eli eiköhän se nyt tule.
Auno ymmärtää sillan herättävän erilaisia mielipiteitä, jos silta tulee kovin lähelle mökkejä tai näkymää.
– Tärkeää olisi saada Suomen puolellakin palveluita kehitettyä, ettei väki vain valu toiselle puolelle, Auno jatkaa.
Kukkolankoskessa on Aunon ja Leinosen mukaan edellytyksiä kaupunkien toivomaksi vetovoimaiseksi matkailukohteeksi.
Tornion matkailun master planin työstämisessä Kukkolankoski nousi yhdeksi kaupungin tärkeimmistä matkailukehityskohteista.