Ruskan värimaailma on tänä vuonna reilusti etuajassa Ylä-Lapissa. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta ruskasta, vaan pitkään jatkuneesta kuivuudesta. Ivalon korkeudella ensimmäiset koivut alkoivat kellastua jo heinä-elokuun vaihteessa.
–Kuivuudesta johtuvaa kellastumista voi olla vaikea erottaa ruskasta. Varsinainen ruska alkaa näkyä Ylä-Lapissa elokuun loppupuolella, Luonnonvarakeskuksen (Luke) professori Anne Tolvanen kommentoi.
Lämpimän kesän takia esimerkiksi eri marjojen kypsyminen on Ylä-Lapin luonnossa selvästi etuajassa. Tolvasen mukaan ruskan ajankohta pysyy kuitenkin aina melko samana kesän ja syksyn säistä riippumatta.
–Voi se aavistuksen aikaisemmin tietenkin tänä vuonna tulla. Valoilmasto on kuitenkin se, mihin kasvit reagoivat. Ja sehän ei muutu.
Ruska alkaa edetä, kun yöt pitenevät ja auringonvalo muuttuu enemmän sinisävyiseksi. Ruska alkaa Ylä-Lapista ja ruskaraja etenee kohti etelää keskimäärin 250 kilometriä viikossa. Ylä-Lapissa ruska on yleensä parhaimmillaan syyskuun puolivälin tienoilla.
–Se on semmoinen pari viikkoa kestävä prosessi, joka etenee kuin koneisto aina siihen saakka, kunnes tuuli puhaltaa viimeisetkin lehdet puista, Tolvanen toteaa.
Ruska syntyy, kun yhteyttäminen loppuu kasvukauden jälkeen. Lehtien vihreä väriaine pilkkoutuu, ja sen tärkeät typpipitoiset ainesosat varastoituvat kasvin silmuihin ja oksien kärkiosiin. Tällöin lehdissä olevat muut väriaineet pääsevät näkyviin.
– Kuivuuden takia yhteyttäminen on loppunut aikaisemmin kuin normaalisti ja lehdistä on ne aineet jo otettu varastoon. Uutta lehtivihreää ei enää tänä vuonna tule, Tolvanen sanoo.
Ruska-ajan väriloistoon pitkään jatkunut kuivuus voi vaikuttaa sellaisissa paikoissa, joissa kuivuneet lehdet ehtivät pudota puista ennen aikojaan. Maakasvien punainen väri tulee sen sijaan esiin vasta, kun päivä lyhenee syksyllä ja valon laatu muuttuu.
Ruskan kehittymistä voi seurata Visit Finlandin ylläpitämässä Ruskavahti-palvelussa.
Ennen aikojaan kellastuneita ja ruskistuneita puiden lehtiä on havaittu tänä kesänä laajemminkin eri puolilla Lappia, mutta kaikkialla ilmiötä ei selitä kuivuus.
Luken erikoistutkija Eeva-Liisa Terhonen arvioi Lapin Kansalle elokuun alkupuolella, että Länsi-Lapissa havaitun kellastumisen aiheuttaa todennäköisesti koivunruoste. Koivuihin ja leppiin leviävä sieni vaatii kuivuuden sijaan kosteat kasvuolosuhteet.
– Lehdet saattavat varista aikaisemmin pois. Ruosteesta aiheutuu kasvutappioita, mutta se ei ole mitenkään vaarallista, Terhonen kommentoi.
Myöskään Ylä-Lappia pitkään vaivanneen kuivuuden ei pitäisi aiheuttaa puille pysyvämpää haittaa.
– Yksi vuosi ei vielä hirveästi vaikuta. Toki jos koko puu on täysin nääntynyt, niin kyllä se seuraavan vuoden kasvussa näkyy, Tolvanen toteaa.
Kuivuudesta kertova maastopalovaroitus on tällä hetkellä voimassa Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella. Torstaista alkaen varoitus on voimassa myös Pelkosenniemellä ja Savukoskella.