Lähes sata vuotta sitten alkoi Inarijärven taimenten karkotus Rahajärven ja Ukonjärven väliseltä Kirakkajoelta. Joen kivikot perattiin, jotta Inarin isojen savottojen puu päästiin uittamaan Paatsjoelle ja edelleen Jäämeren rannikon sahoille. Sama tehtiin monelle joelle.
– Tämä on tieto, joita meillä ei ollut ennen tätä hanketta, Kirakan koskien kunnostusta vetävä Marko Kangas Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta sanoo.
– Siitä on uitettu 200 000 tukkia ennen sotia. Sitten rajat vähän muuttuivat ja savotat loppuivat. Tämä koskee oikeastaan kaikkia Inariin laskevia jokia.
Osa vesistä on aikoinaan perattu niin, että niissä voisi Kankaan mukaan uittaa tukkia tänäkin päivänä.
Kirakkajokeen rakennettiin lisäksi 1950-luvulla voimalaitos, jonka piti tuottaa sähköä koko pitäjälle.
Voimalaitoksen myötä joki kuivui, sillä vesi kulkee Rahajärven säännöstelypadolta putkia pitkin turbiineille. Nyt suunnitellaan veden palauttamista uomaan ja sitä odotellessa tehdään kutusoraikkoja.
Ihmisen jälkiä korjataan
Joen yläosassa on jo valmista kunnostettua kutukoskea. Kankaan mukaan alueeseen tutustuneet ympäristöministeriön ja saamelaiskäräjien edustajat vähän ihmettelivät, kuinka komea koski saadaan kuohumaan juoksuttamalla vain kuutio vettä säännöstelypadon luukusta.
– Kuutio sekunnissa on 20 prosenttia Kirakan virtaamasta, Kangas sanoo.
Katso videolta, miten jokea kunnostetaan kaloille.
Kirakan voimalaitoksen omistaa Inergia, joka päästää kuivaan uomaan vettä ja helpottaa sorastusta. Kutusorastus on osa EU:n Kolarctic-ohjelmasta rahoitettavaa ReArc-hanketta.
ReArc-hankkeessa on kartoitettu ympäristöjä, joihin ihmistoiminta on vaikuttanut heikentävästi ja joita nyt korjataan. Kankaan mukaan työ valmistuu tällä viikolla ja sen kustannuksiin on varattu noin 30 000 euroa.
Inarin alueen muita jokia on kunnostettu jo 1980-luvulla, jolloin asialla oli Lapin vesipiiri. Uomat ovat 40 vuodessa luonnontilaistuneet.
– Aika pienellä työllä saadaan tosi nättiin kuntoon nämä joet, Kangas arvioi Inarin aluetta, jossa kosket säästyivät sotien jälkeen kaikkein rankimmalta koneelliselta perkaamiselta.
Vettä riittää sekä kaloille että voimantuotolle
Kirakkajoella suunnitellaan myös vaellusreitin avaamista kaloille vanhaan jokiuomaan. Avaushanketta varten Inarin kunta sai 100 000 euron rahoituksen vuonna 2019.
– Toivotaan että tällä saadaan lisää pontta ohitusuoman ratkaisuihin, Kangas sanoo kutusoraikkojen rakentamisesta.
Inergian toimitusjohtaja Tommi Koskisen mukaan vaellussuunnitelma on olemassa ja sen edistämistä kannattaa jatkaa.
– On ajatus, että saadaan vaelluskala liikkumaan ja samaan aikaan käytetään voimalaitosta niin kauan kuin sen elinkaarta on jäljellä.
Rahajärven vettä on tänä kesänä juoksutettu voimalaitoksen ohi vain sen, mitä sorastuksen rakentajat tarvitsevat. Kahden turbiinin läpi sopii kahdeksan kuutiota sekunnissa, mutta keskivirtaama on 5,6 kuutiota. Jos kalat saavat yhden kuution, voimantekoon jää 4,6. Koskisen mukaan se riittää turbiineille.