Norjassa hämmästellään ihmisten päälle käyviä maakotkia, uutisoi NRK. Viime viikolla kotkat hyökkäsivät peräti neljän ihmisen kimppuun eri puolilla maata.
Viimeinen hyökkäys tapahtui lauantaina Trondheimin lähettyvillä Svorkmossa, missä kotka kävi kiinni talon pihalla olleeseen pikkutyttöön. Vajaan kahden vuoden ikäinen taapero sai haavoja ja naarmuja ainakin eri puolille päätään, vaikka lapsen äiti ja muut pihalla olleet ihmiset säntäsivät nopeasti apuun.
Kotka yritti lapsen kimppuun yhä uudestaan, joten se lopetettiin. On mahdollisuuksien rajoissa, että lintu piti pikkulasta saaliseläimenä, mutta muut Norjan kotkahyökkäykset kohdistuivat aikuisiin ihmisiin.
Perjantaina maakotka upotti kyntensä peltoa ylittävän naisen selkään Holtålenissa. Torstaina kotka hyökkäsi kuusi kertaa Glittertinden-vuorelta laskeutuvan miehen niskaan. Ensimmäinen kotkahyökkäys raportoitiin viime viikon tiistaina Tyinissä, missä petolintu hätyytti miestä yli 20 minuuttia. Ihmiset saivat hyökkäyksissä lieviä vammoja.
Kotkien käytös on täysin poikkeuksellisia, Norjan Birdlifen asiantuntija Alv Ottar Folkestad kertoo NRK:lle.
– En ole löytänyt tällaisesta mitään aiempia mainintoja lukuun ottamatta hyvin vanhoja tarinoita, joita ei ole vahvistettu, Folkestad hämmästelee.
Alv Ottar Folkestad kertoo NRK:lle nähneensä kuvia kaikista viime päivien hyökkäyksistä. Jokaisessa tapauksessa kotkat ovat näyttäneet niin nuorilta, että niiden ei pitäisi vielä edes saalistaa itse. Folkestadin mukaan tapausten välinen maantieteellinen etäisyys viittaa siihen, että samaa lintua hyökkäyksistä ei voi syyttää.
Folkestad arvioi, että kotkat ovat saattaneet hyökätä aikuisten ihmisten kimppuun pelästyttyään näitä. Toisena mahdollisuutena hän esittää, että linnut käyttäytyvät oudosti sairastumisen takia.
Kotkahyökkäykset ovat ennenkuulumattomia myös Suomessa.
– Oho. En ole kuullut tällaisesta ikinä, sanoo petovastaava Matti Suopajärvi Meri-Lapin lintutieteellisestä yhdistyksestä Xenuksesta.
Suopajärvi mittailee kartalta tapahtumapaikkoja ja pohtii olisiko ihmisten kimppuun voinut kuitenkin käydä Norjassa yksi ja sama lintu. Maakotkan olisi tällöin pitänyt lentää vajaat 300 kilometriä viiden päivän sisään. NRK:n uutisten perusteella näyttää siltä, että kotka tapettiin Norjassa vain viimeisen hyökkäyksen jälkeen.
Olli-Pekka Karlin Lapin lintutieteellisestä yhdistyksestä on varustanut kotkia satelliittilähettimillä luultavasti enemmän kuin kukaan toinen Suomessa. Hänelläkään ei ole selitystä kotkahyökkäyksille.
– En ole kuullut niiden käyvän kuin pystykorvien kimppuun, Karlin sanoo.
Jos Norjassa hyökkäili yksi ja sama lintu, sen olisi pitänyt lentää yli 200 kilometriä viime torstain ja perjantain välissä. Karlinin mielestä se tuntuu liian paljolta nuorelle linnulle.
– Lähetintietojen mukaan kotkat voivat lentää muuttomatkoillaan 200 tai korkeintaan 300 kilometriä vuorokaudessa. Muulloin ne eivät lennä näin pitkiä matkoja.
Kemissä on viime päivinä hämmästelty toisen lähes kotkan kokoisen linnun outoa käytöstä. Kyseessä on merimetso, joka löytyi väsähtäneen oloisena keskustan liepeiltä Pajarinrannalta viikko sitten.
– Lintu oli oudon kesy. Se antoi ottaa itsensä käsin kiinni. Syötin sitä 2–3 vuorokautta. Lintu söi hyvin, oli aktiivinen ja touhukas, ja sen höyhenpuku oli kunnossa, kuvailee Karoliina Ahtovuo-Kuusisto Meri-Lapin eläinsuojeluyhdistyksestä.
Matti Suopajärvi rengasti merimetson ennen kuin se vapautettiin.
– Vein sen veneellä Juurakon taakse, mutta parin päivän päästä se ilmestyi Mansikkanokan hiekkarannalle, Ahtovuo-Kuusisto kertoo.
Uimarannalla merimetso suhtautui ihmisiin tuttavallisesti. Se esimerkiksi söi kädestä erään kalastajan syöttikalat. Ahtovuo-Kuusisto toivoo, että ihmiset eivät lähestyisi merimetsoa, jos se pyörii vielä hiekkarannalla.
– Linnun ei pitäisi missään tapauksessa kesyyntyä ihmisiin enää yhtään enempää. En ole itse nähnyt sen lentävän, mutta se osaa kyllä kalastaa erinomaisen hyvin, Ahtovuo-Kuusisto painottaa.
Yle uutisoi sunnuntaina, että Etelä-Pohjanmaan Jurvassa pelastuslaitos oli hälytetty hakemaan hoitoon kesyn oloista merimetsoa, mutta pelastajat eivät olleet löytäneet lintua.
Ainakaan tämän jutun haastateltavilla ei ole vastausta siihen, voisiko joku lintutauti selittää sekä kotkien hyökkäykset että kesyt merimetsot.
– Joku linnuilla on päässä vinksahtanut, kun ne ovat noin tuttavalliseksi heittäytyneet, Olli-Pekka Karlin toteaa.
Suomessa Norjan kotkahyökkäyksistä kertoi aiemmin Yle.