Kor­va­sie­net jäävät nou­se­mat­ta, jos sadetta ei saada pian – Näin kuiva kevät vai­kut­taa sie­ni­sa­toon

Korvasieni kasvaa hiekka-, hieta- ja moreenipohjaisissa havumetsissä. Sen löytää varmimmin paikoista, joissa maaperän pintakerros on rikkoutunut.
Korvasieni kasvaa hiekka-, hieta- ja moreenipohjaisissa havumetsissä. Sen löytää varmimmin paikoista, joissa maaperän pintakerros on rikkoutunut.
Kuva: Jussi Leinonen / Arkisto

Kevään pitkään jatkunut kuivuus uhkaa jättää korvasienisadon olemattomaksi. Huhtikuun sademäärä jäi esimerkiksi Oulussa kolmannekseen keskimääräisestä, sadetta saatiin vain runsaat seitsemän millimetriä.

Oulun yliopiston kasvimuseon ja kasvitieteellisen puutarhan intendentti Annu Ruotsalainen kertoo myös lumipeitteen aikaisen sulamisen vaikuttavan tilanteeseen oleellisesti.

– Lumen sulamiskosteus voi olla aika tärkeä tekijä, Ruotsalainen pohtii sienten kasvun edellytyksiä.

Alkuviikon sade ja vähäinen lumipeite eivät vielä Ruotsalaisen mukaan riitä saamaan rihmastoa tuottamaan itiöemiä.

– Hipsuttelusade ei vielä auta.

Korvasienisadon näkökulmasta sateilla alkaa olla kiire. Ruotsalainen uskoo, että esimerkiksi toukokuun loppupuolella tuleva runsaampi sadejakso on jo liian myöhään.

– Nyt olisi otollinen aika rihmaston kasvulle, mutta jos säät kovasti lämpenevät eikä sadetta vieläkään saada, tämä aikaikkuna alkaa kohta mennä kiinni, hän pohtii.

Huhtikuu oli myös lämmin ja Oulun sieniseuran Facebook-ryhmään on jo ilmoitettu ensimmäiset havainnot korvasienistä. Keruupaikkana oli mainittu "Pudasjärven itäpuolisko".

Ruotsalainen arvioi Koillismaan suunnasta löytyvän otollisemmat korvasienimaastot kuivanakin keväänä. Esimerkiksi vaaranlaidoilla on pidempään kosteana pysyviä maastonkohtia.

Koillismaalla oli talvella myös enemmän lunta kuin rannikkoseudulla ja siten myös pidempään tarjolla sulavan lumen aikaan saamaa kosteutta. Koillismaalla korvasienikausi kestää pitkälle kesäkuuhun.

– Juhannuksen maissa olen itsekin sieltä joskus korvasieniä kerännyt, Ruotsalainen muistelee.

Intendentti Annu Ruotsalainen uskoo Koillismaan suunnalta löytyvän otollisemmat korvasienimaastot kuivinakin keväinä.
Intendentti Annu Ruotsalainen uskoo Koillismaan suunnalta löytyvän otollisemmat korvasienimaastot kuivinakin keväinä.
Kuva: Heli Rintala

Ruokaviraston riskinarviointiyksikkö arvioi viime vuonna suomalaisten altistusta korvasienten sisältämälle gyromitriini-myrkylle ja selvitti gyromitriinin aiheuttamia terveyshaittoja.

Riskiselvitys ei tuonut muutosta ohjeisiin.

Turvallisena pidettävää gyromitriinin tai sen aineenvaihduntatuotteiden määrää ei ole pystytty tiedon puutteen vuoksi määrittämään. Tämän vuoksi käyttömääräsuosituksia ei pystytä antamaan.

Jatkuvasti tai useiden peräkkäisten korvasieniaterioiden nauttimista ei suositella, vaikka korvasienet olisi huolellisesti esikäsitelty.

Lapsille ja raskaana oleville tai imettäville äideille ei korvasienten syömistä suositella lainkaan.

fakta

Näin käsittelet korvasienet

Korvasienen käsittelyohje myrkyllisyyden vähentämiseksi:

Keitä korvasienet kahteen kertaan runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä). Keittoaika on vähintään viisi minuuttia.

Huuhtele keitetyt sienet hyvin molempien keittokertojen jälkeen runsaassa vedessä.

Korvasieniä voidaan säilöä kuivaamalla ne rapeiksi. Kuivattujen korvasienten käsittely:

Liota kuivattuja korvasieniä vähintään kaksi tuntia ennen käyttöä (100 g sieniä ja 2 l vettä).

Keitä korvasienet liotuksen jälkeen kahteen kertaan, kuten tuoreet korvasienet.

Tuuleta hyvin, kun kuivaat tai keität korvasieniä. Älä käytä korvasienten liotus- ja keittovettä ruoanvalmistuksessa.

Ilmoita asiavirheestä