Rovaniemeläinen Aini Ojala on kompostoinnin konkari. Hänen kotipihallaan nököttävä ruokajätteiden lämpökompostori on toiminut lähes moitteetta 15 vuotta.
Ojalan kompostointiketju on monivaiheinen. Ensin ruokajätteet kompostoidaan lämpökompostorissa. Puolivalmiiksi maatunut kompostimassa tyhjennetään kompostorin alaluukusta ja siirretään puutarhakompostoriin.
Puutarhakompostoreita on kaksi: toisessa on tuoretta puutarhajätettä ja seuraavassa jo mullaksi muuttunutta.
Kompostoitua biojätettä levitetään pieninä kerroksina jälkikompostointiastiaan puutarhajätteen sekaan.
– Nämä toimivat hyvin yhteen. Kompostoitu biojäte kiihdyttää puutarhakompostin käymistä ja maatumista, Ojala selittää.
Lopputuloksena syntyy ravintorikasta multaa, jonka Ojala hyödyntää puutarhaprojekteissaan.
Ennen lämpökompostorin hankintaa Ojala kokeili kompostointia vanhassa pakastearkussa. Arkku eristi hyvin, mutta ratkaisu oli hankala ilmanvaihdon ja tyhjennyksen kannalta. Nykyisen lämpökompostorin päällä on ilmanvaihdon säädin ja tyhjennyskin onnistuu kätevästi.
Ojala tyhjentää puolisonsa kanssa kompostoria parin kuukauden välein. Talvella tyhjennykseen menee hieman enemmän aikaa, mutta kesällä se hoituu 15 minuutissa.
Ojalan mukaan kompostoria ei kannata tyhjentää liian usein tai paljon kerralla, muuten käymisprosessi saattaa hidastua tai pysähtyä kokonaan.
Eristettä ja kuiviketta
Ojaloiden komposti jäätyy joskus talvisin.
– Mutta on opittu senkin kanssa toimimaan.
Ojala neuvoo, että heti lumikinosten kasvaessa kompostori kannattaa vuorata lumella mahdollisimman ylös asti, sillä lumi eristää hyvin lämpöä. Talvella kompostoria kannattaa täyttää tiheämmin, mutta pieninä määrinä kerrallaan.
Jos komposti pääsee jäätymään, sulatus onnistuu asettamalla kuumavesikanisteri kompostorin sisään. Siten komposti lämpenee ja käymisprosessi käynnistyy taas.
Ojala ajatteli ensin, että kuiviketta ei tarvitse ostaa kaupasta, kun sahanpurua on omasta takaa.
– Ei se kuitenkaan niin hyvin toimi, hän sanoo.
Kaupan kompostikuivike on Ojalan mielestä paras. Kompostikuivikkeen turve ja kuoriseos pitävät ilmavuuden ja kosteuden tasapainossa.
– Voi laittaa myös kanankakkaa, kalan perkeitä tai vanhentunutta hiivaa, niin johan lähtee bakteeritoiminta käyntiin, Ojala vinkkaa.
Kuivikkeen kanssa ei tarvitse säästellä. Jos kompostiaines on liian märkää, se ei käy kunnolla. Ojala suosittelee laittamaan kuiviketta noin kolmasosan biojätteen määrästä.
Vaivalloinen hajuhaitta?
Yleisen ennakkoluulon mukaan kompostointi on haisevaa ja vaivalloista puuhaa.
No haiseeko Ojalan kompostori?
– Voisi kuvitella, että haisisi, mutta ei se haise!
Ojalan mielestä kompostointi on lopulta hyvin vaivaton tapa kierrättää biojäte. Kaikelle maatuvalle jätteelle löytyy yhteinen paikka pihamaan nurkasta.
– Ainoa urakka on syksyllä tyhjentää puutarhakompostorit, Ojala summaa.
Ojala ei omien sanojensa mukaan ole kompostiekspertti. Kompostointiin pitää hänen mielestään perehtyä samalla tavalla kuin saunan lämmitykseen. Kun perusteet ovat hallussa, kompostoinnista muodostuu jouheva arkirutiini.
Jätelain muutoksen seurauksena biojätteen keräysvelvoite on laajentunut 19. heinäkuuta alkaen koskemaan kaikkia yli 10 000 asukkaan taajamia, myös omakoti- ja paritaloja.
Biojätteen voi kierrättää erillisessä biojäteastiassa tai kompostoimalla. Naapureiden kanssa voi myös hankkia kimppa-astian. Kompostointi voi tuoda yksilölle säästöjä, jos biojäteastiaa ei tarvita.
Kompostoreita on saatavilla monenlaisia eri tarpeisiin. Yleisin biojätteen kompostointitapa on pihamaalle sijoitettava lämpökompostori.
Monelle vierasta, mutta yhä suositummaksi noussutta bokashi-kompostoria säilytetään sisällä huoneenlämmössä. Japanista lähtöisin oleva bokashi fermentoi biojätteen mikrobien avulla hapettomassa tilassa säilyttäen ravinteet tehokkaasti.
Kompostorin tulee täyttää jätehuoltomääräysten vaatimukset. Sen on oltava hyvin ilmastoitu, suojattu haittaeläimiltä eikä siitä saa aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai naapureille.
Jätelaki edellyttää biojätettä kompostoivat kiinteistöt tekemään kirjallisen kompostointi-ilmoituksen jätehuoltoviranomaisille.
Jätelain uudistuksen taustalla on Suomen alhainen biojätteen hyödyntämisaste. Aiemmin biojätteen päätyessä poltettavaksi sekajätteen mukana kierrätysprosessissa menetettiin arvokkaita ravinteita.