Suomen ensimmäinen acrovarjoliitimellä tehty hyppy kuumailmapallosta tehtiin Tyrnävän peltoaukeiden yllä maanantai-iltana auringonlaskun aikaan kello 21.30.
Varjoliitäjät Lauri Keränen ja Oskari Hakala hyppäsivät liitimineen onnistuneesti 1 500 metristä kuumailmapallosta ja tekivät ilmailun historiaa.
Itse hyppyhetki oli Keräsen mukaan rauhallinen, ei pelottava, kuten hän oli mielessään kuvitellut.
– Hyppyhetki oli taianomainen ja tunne oli epärealistinen. Siinä kohti pelon tunne hävisi, Keränen kertoo.
Maanantain sää oli täydellinen kuumailmapallolennolle: pilvetön, aurinkoinen ja lähes tuuleton ilta.
Kuumailmapallo lähti liikkeelle Ala-Temmeksen kylätalolta ja hyppypaikka alastulo oli Tyrnävältä noin viisi kilometriä pohjoiseen päin.
– Hyppyä haarukoitiin noin kuukauden ajan, ja lopulta maanantai valittiin, koska sää oli täydellinen. Maanpinnalla ei ollut lainkaan tuulta, taivas oli pilvetön ja hyppykorkeudessa tuuli puhalsi viisi metriä sekunnissa mereltä mantereelle päin.
Keräsen ja Hakalan lisäksi kuumailmapallossa oli mukana kymmenisen laskuvarjohyppääjää.
Acrovarjoliitäminen eroaa varjoliitämisestä siinä, että liidon aikana tehdään temppuja. Se on varjoliidon näyttävä taitolentomuoto.
Acrovarjoliidin on valmistettu kestävästä kankaasta, jotta se sietää temppuilua ja kovempaa rasitusta. Acrovarjoliitämisessä G‑voimat voivat nousta jopa yhdeksään. Vertailukohdaksi: hävittäjälentäjät altistuvat jopa kymmenen G:n voimille.
– Liitäessä teen esimerkiksi voltteja ja kärrynpyöriä sekä niin sanottuja helikoptereita, joissa varjoliidin pyörii kuin helikopteri. Siitä hypyn nimitys.
Tyrnävän yllä Keränen ja Hakala käyttivät tilaisuuden hyväkseen ja tekivät useita eri temppuja kymmenen minuutin alastulon aikana.
– Hyvin usein korkeus loppuu temppuja tehdessä liian aikaisin kesken. Nyt oli täydellinen olosuhde harjoitella temppuja.
Kajaanista kotoisin oleva Keränen kertoo, että acrovarjoliitimellä tehtyä pudotusta kuumailmapallosta suunniteltiin kolme vuotta yhdessä Hakalan kanssa.
Erikoisen ja Suomen ensimmäisen tempauksesta tekee se, että varjoliidossa ei yleensä hypätä mistään alas.
– Se oli iso unelma. Vastaavaa temppua ei ole tällä hetkellä suunnitteilla, mutta harjoittelu jatkuu.
Suomessa on noin tuhat varjoliidon harrastajaa ja vain kolme acrovarjoliitäjää. Kolmas on Eemeli Aittokallio, Keräsen ja Hakalan oppi-isä Tampereelta.
35‑vuotias Keränen kävi varjoliitokurssin vuonna 2018. Acroliitoa hän harjoittelee kesäisin Suomussalmella Kiantajärvellä moottoriveneen vetämänä. Talvisin hän suuntaa temppuilemaan ulkomaille.
– Italian Bassano Venetsiasta sata kilometriä pohjoiseen on säävarma paikka harjoitella varjoliitoa satoja päiviä vuodessa.