Noin tuhat hienoa retki- ja luontokuvaa – se on määrä, joka Pohjoisen Polkujen vuoden 2024 kuva-arkistoja penkaisemalla paljastui. Kokosimme eri kuvaajilta 24 kuvaa vuoden varrelta. Alla ne on esitelty juttujen ilmestymisjärjestyksessä.
Juho Niemelä lähti telttaretkelle meren jäälle tammikuun pakkasilla, joilla ulkona liikkumista kehotettiin välttämään. Jutussamme hän kertoi vinkit kylmässä selviämiseen ja siihen liittyvässä tarinajutussa kerrospukeutumiseen.
Kuva: Juho Niemelä
Helmikuussa testasimme kahta erilaista koiran rinkkaa. Koira on monelle mieluinen retkikaveri, mutta pitkällä retkellä koiran ruoka ja muut tarvikkeet tuovat raskaan lisäkuorman. Testaajina toimivat alaskanmalamuutit Ulf ja Freya.
Kuva: Mikko Halvari
Saana Askolan hyväntuulinen some-päivitys seuranhausta poiki sinkkuhiihtotapahtuman. Kerroimme siitä sekä retkiseuran etsimisestä some-ryhmistä helmikuussa.
Kuva: Teija Soini
Talvimaastopyöräily on muodissa, mutta hoidettuja reittejä on yllättävän vähän. Maaliskuussa kokosimme kartalle Pohjois-Suomen talvireitit sekä monta polkijalle hyödyllistä vinkkiä.
Kuva: Tiina Wallin
Eero Jutilan ja Nuutti Jokirannan mielestä retkillä hauskinta ovat puukko, tulenteko ja kiipeily. Lapsia innostaa luonnossa se, mitä aikuinen ei aina edes huomaa. Kokosimme 5+5 retkisuositusta teineille ja lapsille.
Kuva: Anssi Jokiranta
Maaliskuussa neljä kauhunhetkiä kokenutta kertoi, miltä tuntuu joutua lumivyöryyn ja miten he selvisivät onnettomuudesta. Kuvassa yksi heistä, Miikka Hast.
Kuva: Jussi Leinonen
Yhtä aikaa kesä ja talvi. Samuli Pekkasen mielestä kevät on vuoden mahtavin aika retkeillä monin eri tavoin Pohjois-Norjassa. Erityisen ajankohdasta tekee taianomainen valo.
Kuva: Pauliina Toivanen
Vuoret ja pöllyävä lumi nollaavat näiden kolmen äidin mielen. Silti he pohtivat, onko itsekästä lähteä vuorille ja jättää perhe kotiin. Äitienpäivän alla julkaistussa jutussamme he kertoivat, miten yhdistävät äitiyden ja vaarallisen harrastuksen.
Kuva: Pekka Aho
Salainen majatalo vuorten kainalossa. Pohjois-Norjan Tamokin legendaarinen majatalo syntyi vahingossa. Siitä tuli niin suosittu, että Christel von Haartman ja Jarkko-Juhani Henttonen päättivät hankaloittaa perille pääsyä.
Kuva: Niko Länsiö
Pyöräseikkailu voi alkaa kotipihasta. Jaska Halttunen ei ole patikoinut rinkka selässä kertaakaan, mutta pyörällä hän on tehnyt hurjiakin retkiä. Jutussamme hän kertoi, miten pakkaa varusteensa ja suunnittelee reittinsä.
Kuva: Nelli Leppänen
Paula Suominen menee kahlaamaan aina kun ehtii. Kahlaamisen viehätys on Suomiselle siinä, että keho toimii mutta mieli rauhoittuu. Joskus hän kävelee vedessä parikin tuntia.
Kuva: Linda Laaksonen
Meribiologi Essi Keskinen kokee olevansa etuoikeutettu, kun pääsee näkemään työssään pinnan alle. Tutkimisen lisäksi hän ottaa aina myös kuvia näyttääkseen, millainen Perämeri on.
Kuva: Vesa Joensuu
Keskellä kansallismaisemaa. Retkeilijät jonottavat Ukko-Kolille, mutta harva menee sinne, mihin kaikki katsovat. Juttumme kertoi, millaista on kansallispuiston vähemmän tunnetuissa osissa.
Kuva: Antti Luoranen
Suosikkipuiston hiljaiset polut. Syötteen kansallispuisto hämmästyttää reiteillään, joilla saa kulkea rauhassa jopa keskellä kesää. Patikoimme kahdella niistä.
Kuva: Juho Maijala
Purjelaudalla pyöriäisiä katsomaan. Suomalaisten lähiretkikohde Norjassa on nyt suomalaiskomennossa. Onhan tämä yksi maailman hienoimpia paikkoja, sanoo Lyngenin matkailupomo Mats Lindfors.
Kuva: Jussi Väätäinen
Helteisten hiekkarantojen laji on 4-asteisessa vedessä kaikkea muuta. Talvimärkäpuvussakin tarkenee vain parikymmentä minuuttia. Jutussamme kerrottiin, millaista lainelautailu on Jäämeressä.
Kuva: Anton Kiiski
Jos luonnonvesissä uiminen jännittää, kurssilta saa itseluottamusta. Lajissa viehättää luonnonläheisyys. Avovedessä uiminen on ihan toista kuin halliuinti, kertoo lajin harrastaja Heidi Määttä.
Kuva: Iiro Kerkelä
Itärajalla on vuokratupa, jollaista ei ole missään muualla. Närängänvaaran molemmat reitit voi kiertää päivässä, mutta majoituksen vuoksi se ei kannata. Kuva on Hyöteikönsuon reitiltä.
Kuva: Tinja Huoviala
Geokätköt tuovat välitavoitteita ja lisämaustetta pitkillekin vaelluksille, kertoo Jenny Huttunen. Kätköt johdattavat myös uusiin paikkoihin. Geokätköily sopii erinomaisesti retkeilyn ja vaelluksen rinnalle.
Kuva: Laura Leppäjärvi
Kilpisjärven ja Abiskon välisellä Kalottireitillä kuljetaan jyrkkiä mäkiä, tarvotaan suossa ja liukastellaan rakkakivikossa. Vaikea maasto Norjan erämaassa voi viedä voimat äärirajoille. Tällaisesta kokemuksesta kerroimme syyskuussa.
Kuva: Anitra Rönkkö
Pelkosenniemen Pyhäjärvi on nähnyt puolessa vuosisadassa monet vaiheet kalastuskulttuurin muutoksesta rehevöitymiseen. Kävimme syysnuotalla järvellä kalastavien kanssa. He uskovat, että suunta on kääntynyt jälleen parempaan.
Kuva: Otto Ponto
Lotta Eriksson teki 20 000 kilometrin retken 150 euron polkupyörällä, jossa on jäljellä kolme alkuperäistä osaa. Käytettynä hankittu polkupyörä on kulkenut halki aavikoiden ja vuoristojen ja toimii edelleen Erikssonin työmatkapyöränä. Toimivaa välinettä ei vaihdeta, hän sanoo.
Kuva: Anna Ruohonen
8 oppia pitkistä vaelluksista. Ensimmäiseksi Päivi Mattila oivalsi, että pitkiä vaelluksia voi tehdä. Yli kymmenen tuhannen kilometrin jälkeen hän tietää, millaisiin yllätyksiin kannattaa varautua.
Kuva: Päivi Mattila
Talviselle herkkuretkelle voi suunnata kätevästi suoraan kaupan kautta. Maukas menu valmistuu näppärämmin kuin annosten houkuttelevasta ulkonäöstä voisi päätellä.
Kuva: Sonja Lassila