Äärimmäisen uhanalaisen kiljuhanhen pesintää yritetään kartoittaa Lapissa dna-näytteiden avulla.
Pohjoisessa Lapissa kerättiin 150 vesinäytettä yhteensä 50 eri lammesta ja järvestä. Vesinäytteiden avulla pyritään paikallistamaan pesiviä kiljuhanhia ympäristö-DNA menetelmää hyödyntäen.
Kun hanhet liikkuvat vedessä, jättävät ne veteen DNA:ta, joka on havaittavissa vesinäytteestä myös useita päiviä myöhemmin.
– Voi sanoa, että näytteet ovat otettu todennäköisimmistä pesimispaikoista sillä näytteenottopaikat ovat valittu WWF:n vetämän Suomen kiljuhanhityöryhmän jäsenien ja Metsähallituksen luontopalveluiden pitkäaikaisten kiljuhanhiaktiivien yhteistyönä, Metsähallituksen hankekoordinaattori Stefan Siivonen kertoo tiedotteessa.
Viimeinen varmistettu kiljuhanhen pesintä Suomessa on vuodelta 1995.
Entiset kiljuhanhen Suomen pesimäalueet sijoittuivat aivan pohjoisimpaan Lappiin. Näitä alueita inventoidaankin nyt hankkeessa erityisellä tarkkuudella Käsivarren erämaa-alueilta aina Kaldoaivin erämaa-alueille saakka.
Kiljuhanhen kanta hitaassa kasvussa
Pohjoismainen kiljuhanhikanta kävi 2000-luvun puolivälissä aallonpohjassa ollen arviolta 60–80 yksilöä. Tämän jälkeen kanta on hitaasti kasvanut ja tämän hetken kanta-arvio on 90–120 yksilöä.
Kaikki nykyään tunnetut Pohjoismaisen kannan pesimäpaikat sijaitsevat Pohjois-Norjassa.
Suomen puolelta ei ole varmistettu enää pesintöjä, vaikka Suomen kiljuhanhityöryhmän toimesta entisiä pesimäalueita on säännönmukaisesti inventoitu.
– Hankkeelle on otollinen aika siinä mielessä, että Pohjoismainen kanta on hitaassa kasvussa ja pesinnät Suomen puolella voisivat olla mahdollisia, Siivonen kertoo.
Kansainvälinen hanke
Viisivuotisessa Pohjoismaisen kiljuhanhikannan vahvistamiseen keskittyvässä Kiljuhanhi LIFE -hankkeessa on mukana useita maita kiljuhanhen pesimäalueilta ja muuttomatkalta aina talvehtimisalueille asti.
Hankkeessa Suomi, Viro, Liettua, Unkari ja Kreikka ennallistavat kiljuhanhen elinympäristöjä, kartoittavat pesintöjä, arvioivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kasvattavat kiljuhanhen tunnettavuutta.
Kansainvälisen Kiljuhanhi LIFE -hankkeessa (2020–2025) on Suomesta mukana Metsähallituksen luontopalvelut, WWF Suomi ja Oulun yliopisto.
Tuloksia pesinnöistä voidaan odottaa vuoden loppuun mennessä.