Kii­min­gis­sä kai­kil­le avoimet talkoot me­ri­tai­me­nen hyväksi lauan­tai­na: Teh­tä­vä­nä kantaa soraa koskeen liu­kas­tu­mat­ta

Jolosjoki on Kiiminkijoen toiseksi suurin sivuhaara. Sen pituus on hieman yli 30 kilometriä.
Jolosjoki on Kiiminkijoen toiseksi suurin sivuhaara. Sen pituus on hieman yli 30 kilometriä.
Kuva: Juha Lindström

Kolmen vuoden maastotyöt Jolosjoella huipentuvat lauantaina talkoisiin Oravikoskella. Kiiminkijoen sivuhaaraa on kunnostettu kilometrikaupalla, mutta Oravikoski jäi käsipelillä kunnostettavaksi, koska kaivinkone ei mahdu toimimaan paikalla.

– Tämä on viimeinen työmaa, kunnostuksesta vastaavan Kiiminkijoen kalatalousalueen toiminnanjohtaja Juha Lindström summaa urakan.

Jolosjokea on aikoinaan perkattu uittoa varten ja muun muassa suoristettu joen uomaa. Tämän seurauksena tuhoutui vaelluskalojen, erityisesti meritaimenen, elinympäristöjä.

Kolmen vuoden aikana Jolosjoella on kunnostettu lähes 30 koskea. Kutusoraa on levitetty 285 kuutiometriä.

Kiiminkijoen valuma-alueen ympäristön parantamisen koordinaatiohankkeen (KIVAKO) projektipäällikkö Satu Räsänen Suomen metsäkeskuksesta kehuu Jolosjoen kunnostustöiden kokonaisuutta.

– Kalatalousalue on lähtenyt lähestymään virtavesikunnostusta oikeasta päästä eli suunnitellut työn valuma-alueen laajuisesti. Tämä on esimerkillistä.

– Tässä ei ole keskitytty pelkästään kutusoraikoiden kunnostamiseen, vaan ajateltu veden laatua laajasti, Räsänen lisää.

Hankkeessa on muun muassa laadittu kuormitusselvitys koko valuma-alueelle, selvitetty vedenlaatua ja tehty erilaisia vesiensuojelurakenteita.

Tekijä: Lea Remes

Kunnostusten myötä meritaimenelle on syntynyt lähes neljä kilometriä uusia lisääntymisalueita.

– Meritaimenen vuoksihan tätä tehdään. Kiiminkijoen sivujoet ovat sopivia ympäristöjä meritaimenelle, mutta myös harjus hyötyy kunnostuksesta, Räsänen kertoo.

Lindström kertoo alueelle istutetun meritaimenen poikasia ja lisää tullaan vielä istuttamaan.

– Jolosjokivarressa kaikki maanomistajat antoivat suostumuksen tälle hankkeelle. On kiva huomata, että ihmiset ovat kiinnostuneita ja suhtautuvat tähän myönteisesti, Lindström puolestaan kiittelee.

Kiiminkijoen kalatalousalue on teettänyt joelle kunnostussuunnitelman ja hakenut rahoituksen uomakunnostuksiin. Hanketta rahoittaa Lapin ely-keskus, ja hankkeen budjetti on noin 300 000 euroa.

– Käytännössä tämä on kuitenkin melkein kokonaan talkoilla tehty, Lindström kertoo.

Jolosjokeen on kunnostuksessa tuotu 2 000 kuutiota isoja kiviä. Myös uittoperkauksissa ylös nostettuja lohkareita on palautettu mahdollisuuksien mukaan uomaan.
Jolosjokeen on kunnostuksessa tuotu 2 000 kuutiota isoja kiviä. Myös uittoperkauksissa ylös nostettuja lohkareita on palautettu mahdollisuuksien mukaan uomaan.
Kuva: Juha Lindström

Kiiminkijoen kalatalousalueella on ensi vuodelle suunnitteilla uusia kunnostuskohteita. Ne ovat muita Kiiminkijoen sivujokia.

– Tästä hankkeesta on opittu monia työskentelytapoja, Lindström kuvaa Jolosjoella kertynyttä kokemusta.

Lauantain talkoot Oravikoskella osuvat sopivasti Suomen luonnon päivään ja ovat avoimet kaikille. Työnä on kantaa kutusoraa jokeen sankoissa.

– Talkoot sopivat kaikille, jotka osaavat kantaa soraa ämpäreissä jokeen kompastumatta ja liukastumatta, Räsänen rohkaisee osallistumaan.

fakta

Jolosjoki laskee Kiiminkijokeen

Jolosjoki on Kiiminkijoen tärkeä sivuhaara, joka laskee Kiiminkijokeen Tirinkylässä.

Kiiminkijoen kalatalousalue on teettänyt joelle kunnostussuunnitelman ja hakenut rahoituksen joen uomakunnostuksiin.

Hanketta rahoittaa Lapin ELY-keskus. Hankkeen budjetti on noin 300 000 euroa.

Talkoot Oravikoskella alkavat lauantaina 30.8. kello 9.

KIVAKO-hanke tarjoaa talkoolaisille eväät ja kahvit. Ilmoittaudu talkoisiin satu.rasanen(@)metsakeskus.fi

Ilmoita asiavirheestä