KHO: Soklin kai­vos­hank­keen ve­sien­hal­lin­nas­sa isoja epä­var­muus­te­ki­jöi­tä, Nuort­ti­jo­ki voisi pi­laan­tua mer­kit­tä­väs­ti – Ym­pä­ris­tö- ja ve­si­ta­lous­lu­vat pa­lau­tet­tiin AVIn kä­sit­te­lyyn

KHO huomauttaa, että Savukoskelle Soklin alueelle suunniteltu kaivos on Suomen oloissa mittakaavaltaan poikkeuksellisen suuri kaivoshanke.

Korkein hallinto-oikeus järjesti viime syksynä katselmuksen Savukosken Soklissa.
Korkein hallinto-oikeus järjesti viime syksynä katselmuksen Savukosken Soklissa.
Kuva: Katja Palmqvist

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on torstaina antamallaan päätöksellä palauttanut Soklin kaivoshankkeelle myönnettyä ympäristö- ja vesitalouslupaa koskevan asian aluehallintovirastolle (AVI) kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi.

Päätöstä perustellaan kaivoksen vesienhallinnalla ja siihen liittyvillä vesistövaikutuksilla.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kaivoksen vesienhallinnan toteuttamista koskeviin suunnitelmiin oli lupamääräyksistä huolimatta jäänyt merkittäviä epävarmuustekijöitä. KHO:n mukaan ympäristön pilaantumisriski kasvaisi erityisesti silloin, jos useampi näistä riskitekijöistä toteutuisi samanaikaisesti.

KHO huomauttaa, että Savukoskelle Soklin alueelle suunniteltu kaivos on Suomen oloissa mittakaavaltaan poikkeuksellisen suuri kaivoshanke, joten myös sen toiminnassa johdettavat ja käsiteltävät vesimäärät tulisivat muodostumaan erittäin suuriksi.

Korkein hallinto-oikeus otti arvioinnissaan erityisesti huomioon kaivoshankkeen välittömällä vaikutusalueella sijaitsevan luonnontilaisen ja muutoksille herkän Nuorttijoen, jossa esiintyy vesistön erityispiirteistä riippuvainen ja todennäköisesti geneettisesti ainutlaatuinen järvitaimenkanta.

Koska hankkeesta saattoi aiheutua merkittävää pilaantumista Nuorttijoessa ja siellä esiintyvän järvitaimenkannan elinolosuhteiden huonontumista, korkein hallinto-oikeus palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Epävarmuustekijät olisi pitänyt arvioida ennakolta

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kaivoksen vesienhallintaan liittyvät epävarmuustekijät olisi tullut arvioida ennakolta ennen luvan myöntämistä. Sen sijaan luvassa oli asetettu lukuisia, laajojakin tutkimuksia ja selvityksiä edellyttäviä jälkiselvitysvelvoitteita. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kysymys oli luvan myöntämisedellytysten kannalta keskeisistä selvitysvelvoitteista.

KHO:n mukaan lupamääräykset ja luvan myöntämisen jälkeen tehtävät selvitykset eivät olleet tällaisessa kokonaisuudessa ja varovaisuusperiaate huomioon ottaen riittäviä hallitsemaan toiminnan riskitekijöitä kaikissa hydrologisissa olosuhteissa.

Asian uutta käsittelyä varten korkein hallinto-oikeus lausui myös muista kaivoshankkeen toteuttamisen kannalta keskeisistä valitusperusteista, kuten vesistövaikutuksista Kemijokeen, niin sanottujen Soklin ahojen merkityksestä lupaharkinnassa sekä hankkeesta poronhoidolle aiheutuvista vaikutuksista.

Vaasan hallinto-oikeus vahvisti kaivokselle ympäristöluvan toukokuussa 2020. Siitä tehtiin kuusi valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus järjesti katselmuksen Soklin alueella viime syksynä.

Ilmoita asiavirheestä