Kun lämpömittari näyttää kesäkuun alussa paria astetta ja lunta sataa maahan eteläistä Suomea myöten, marjastajan otsalle saattaa nousta hikikarpaloita: miten käynee kesän sadon?
– Aika karua katseltavaa, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola sinisenä hohkaavista hallakartoista. Mustikka kukkii tällä hetkellä Sodankylän korkeudelle saakka ja etelässä kukinta on pian ohi, joten käsillä on kriittiset ajat.
Kun lämpötila laskee pariksi tunniksi pariin kolmeen pakkasasteeseen, auki oleviin kukkiin tulee vaurioita. Peltola kuitenkin muistuttaa, että kaikki kukat eivät ole auki yhtä aikaa. Pölyttyneet kukat ja silmut eivät myöskään ole yhtä hallanarkoja.
– Mutta aivan varmasti hallalla on vaikutusta. Ja tietenkin olisi hyvä, että lämpenisi, niin että pölyttäjähyönteiset olisivat aktiivisempia.
Hillan kukinta ei Peltolan mukaan vielä ole alkanut Lapissa, mutta auenneita hillankukkia on havaittu jo esimerkiksi Pudasjärvellä. Varsinkin avosuon hilla kasvaa varsin hallanaroilla paikoilla.
Raakilevaiheessa riskit vähenevät
Toinen marjasatoon ratkaisevasti vaikuttava tekijä on pölyttäjien määrä. Kun pölytys on onnistunut ja marja pääsee raakileeksi asti, riskejä on huomattavasti vähemmän, Peltola toteaa.
Mustikan satoa tosin saattaa verottaa myös kuivuus kasvukauden lopulla. Hillan kohdalla kuivuus ei ole samalla tavalla ratkaisevaa, joskin se vaikuttaa marjojen laatuun.
Lapissa pakkanen voi Peltolan mukaan runnella vielä raakoja hillojakin, vaikkakaan se ei ole yhtä yleistä kuin kukintavaiheen hallat.
Missä vaiheessa luonnonmarjojen satonäkymistä uskaltaa sanoa jotain varmaa?
– Siinä vaiheessa, kun poimitaan marjoja, Peltola naurahtaa.
Marjareissuja uskaltaa kuitenkin ruveta tarkemmin suunnittelemaan, kun marjat ovat ehtineet raakileiksi.
Luonnonvarakeskuksella on ollut tapana antaa ensimmäinen satoennuste juhannusta edeltävällä viikolla. Mutta jos säät jatkuvat yhtä kylminä kuin nyt, sadon eteneminen viivästyy ja ennustekin saattaa Peltolan mukaan olla luvassa vasta juhannuksen jälkeen.