Lintuharrastaja Matti Suopajärvelle ilmoitettiin maanantaina tuulivoimalaan törmänneestä merikotkasta Kemin Ajoksessa. Petolintu oli kahtena kappaleena, sillä sen jalka oli repeytynyt törmäyksessä irti.
Tunnetulle petolintuharrastajalle soitetaan silloin tällöin kuolleista tai loukkaantuneista linnuista. Suopajärvi kävi hakemassa kuolleen linnun pois ja toimitti sen Helsingin yliopiston eläinmuseolle.
Merikotkia liikkuu Suopajärven mukaan rannikolla melko paljon. Vuosien varrelta hän muistaa muitakin tapauksia, joissa lintuja on kuollut tuulivoimaloihin.
– Onhan se tiedossa, että tuulivoimalat silpovat lintuja. Että ei tämä nyt aivan ainutlaatuinen tapaus ole.
Merikotka on erityisen altis joutumaan tuulivoimalan uhriksi. Se ohjautuu helposti paikkoihin, joissa tuulivoimaa on, kuten kukkuloille ja harjanteille. Merikotka ei ehdi reagoimaan nopeasti pyöriviin tuulivoimalan lapoihin ja jää niiden silpomaksi.
Eläintieteen dosentti Torsten Stjernberg pitää tilastoa tuulivoimaloihin kuolleista merikotkista. Stjernberg toimi pitkään WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtajana, nykyään kunniapuheenjohtajana.
– Tällä hetkellä tiedossani on yhteensä 48 tapausta, tämä uusin mukaan lukien. Näistä 15 on Ahvenanmaalta ja 33 Manner-Suomesta. Varhaisin tapaus tilastossani on vuodelta 2005, silloin tuulivoimaloita oli vielä niukasti Suomessa.
Yksi aikaisempi tapaus on myös Ajoksesta viime vuoden elokuulta.
Systemaattista hakua tuulivoimaloihin kuolleista merikotkista ei Stjernbergin tietojen mukaan ole Suomessa tehty. Tietoja hän kerää erinäisistä lähteistä, kuten Ruokavirastolta, lintuharrastajilta ja mediasta.
– Tiedonhaku on vaihtelevaa, eli tämä tämä ei perustu systemaattiseen etsintään. Sellaista tutkimusta on tehty Norjassa, jossa partiot kiersivät tuulivoimaloita, mutta Suomessa ei ole tällaista tutkimusta tehty. Mikä se todellinen luku on, sitä ei kukaan tiedä.
Tuulivoima ei ole kuitenkaan yleisin merikotkan kuolinsyy. Ihmisten aiheuttamista merikotkan kuolinsyistä yleisin on lyijymyrkytys. Lyijyn merikotka saa ravinnon kautta. Ympäristöön lyijyä pääsee useimmiten metsästysluotien jämistä, kertoo Stjernberg.
Lyijymyrkytykseen kuoleminen on hidas prosessi ja se vaikuttaa lintuihin tekemällä ne apaattisiksi. Lyijymyrkytykseen ja tuulivoimaan saattaa liittyä Stjernbergin mukaan myös kombinaatioefekti, jonka laajuutta ei vielä tiedetä.
– Myös alhaisemmat lyijypitoisuudet vaikuttavat merikotkien toimintaan. Tiedetään, että ne lentävät silloin hieman matalammalla. Mahdollisesti näin heikentyneinä ne joutuvat helpommin tuulivoimaloiden uhreiksi, mutta tätä me emme tiedä. Tämä on tällainen oma pieni tutkimushaaransa.
Stjernberg pitää mahdollisena, että kasvava tuulivoimaloiden lukumäärä tulee näkymään niihin kuolleiden merikotkien määrässä.