Merilappilaiset ovat saaneet totutella alkutalven pakkasilla Kemin uuteen maamerkkiin: höyryyn. Metsä Groupin uusi biotuotetehdas tuottaa sitä niin paljon, että uusi laitos on maan suurimpia "höyrykoneita" – jos ei jopa kaikkein suurin.
Erityisen runsaasti höyryä nousi tehtaalta vuodenvaihteessa, kun lämpötila painui useiden päivien ajaksi -30 asteen tuntumaan.
– Näkyvää vesihöyryä on ollut runsaasti. Tämä johtuu kahdesta tekijästä: kovasta pakkasesta ja tyynestä säästä. Pakkasella vesihöyry näkyy paremmin ja tyynellä säällä ilma liikkuu hitaammin, Metsä Groupin Kemin-tehtaiden viestintäpäällikkö Laura Orpana vahvistaa.
Höyryn määrä on vaihdellut lämpötilan lisäksi tehtaan toiminnan mukaan, sillä biotuotetehdasta vasta viritellään täyttä tuotantoa kohti. Kun tehtaan tuotanto kasvaa ja vakiintuu, höyryä tulee entistä enemmän ja tasaisemmin.
– Tehtaan alueella vesihöyryä ja usvaa nousee etenkin jäähdytysvesitorneilta, ja sen määrä on suhteessa tehtaan ajovauhtiin. Kovalla pakkasella vesihöyryn näkyvyys korostuu, Orpana kertoo.
Kemin biotuotetehtaan höyrypilvet näkyvät pakkaspäivinä avaruuteen asti. Esimerkiksi EU:n Copernicus-ohjelman välittämissä satelliittikuvissa näkyi vuodenvaihteen jälkeen Perämeren pohjukassa kaksi pitkää höyryvanaa, jotka saavat alkunsa Kemistä ja Torniosta.
Ilmatieteen laitos tutki pyynnöstämme Sentinel 3 -satelliitin dataa tarkemmin vuodenvaihteen kireän pakkasjakson ajalta. Erikoistutkija Anu-Maija Sundströmin mukaan satelliittikuvissa näkyvä höyry vaikuttaisi olevan peräisin juuri Kemin biotuotetehtaalta ja Outokummun Tornion tehtailta.
– Kuvassa mitä luultavimmin erottuvat vesihöyryjen tiivistymisvanat rannikon lähellä, koska sijainti ja tuulen suunta sopivat yhteen, Sundström sanoo.
Tehtailta nousevat höyryvanat muodostuvat Sundströmin mukaan pilvipisaroista ja jääkiteistä. Kuinka kauas sellaiset voivat kulkeutua?
Sentinel-satelliitin ottamassa kuvassa ne näyttäisivät ulottuvan Meri-Lapin tehtailta 15–20 kilometrin päähän, mutta ehkä kauemmaksikin. Valitettavasti pohjoisen kaamos esti tarkemmat tutkimukset vuodenvaihteen satelliittidatasta.
– Tähän vuodenaikaan aurinko on pohjoisessa matalalla ja auringonvaloa on vähän, joten satelliittikuvat optisen alueen mittauksista voivat olla epävarmoja ja hankalia tulkita, Sundström kertoo.
Sundströmin mukaan käytettävissä olevien tietojen valossa ei voikaan päätellä kuinka pitkälle Kemin biotuotetehtaan höyryvana vuodenvaihteen paukkupakkasilla ylsi ennen hajoamistaan.
– Alueella on saattanut olla jo aiemmin muuta pilvisyyttä, johon tuo vana sitten sekoittuu, Sundstöm ruotii Sentinel-satelliitin 4. tammikuuta ottamaa kuvaa.
Biotuotetehtaan ison höyrymäärän perimmäinen syy on laitoksen valtava lämpökuorma. Vanhan sellutehtaan hukkalämpö laskettiin mereen. Siitäkin syntyi höyryä, mutta ei läheskään nykyisen kaltaista määrää.
Metsä Group olisi halunnut jatkaa jäähdytysvesien laskemista mereen uudella biotuotetehtaalla. Se olisi kuitenkin heikentänyt jääoloja merellä Kemin edustalla. Tämä oli yksi paikallisten suurimmista huolista uutta tehdasta suunniteltaessa, sillä aurinkoisilla kevätjäillä on suuri virkistysarvo kemiläisille.
Lupavaiheessa ympäristöviranomaiset patistelivat Metsä Groupia tekemään tarkempia selvityksiä jäähdytysvesien ympäristövaikutuksista. Ely-keskus antoi omassa lausunnossaan ymmärtää, että yhtiön olisi parasta rakentaa jäähdytysvesitornit.
Jäähdytystorneissa vesi valutetaan kennostossa ilmavirtaa vastaan, jolloin veden lämpötila laskee ja muutama prosentti siitä haihtuu ilmavirran mukana. Pakkasilmalla kostea ilma höyrystyy.
Metsä Group vastusti alun perin ajatusta jäähdytystorneista ennen kaikkea höyryn mahdollisten haittojen vuoksi, mutta myös rakentamis- ja käyttökustannusten vuoksi. Lisäksi yhtiö vetosi siihen, että torneista aiheutuu melua, ja niissä täytyy käyttää kemikaaleja, mutta legionellan vaaraa ei voida silti sulkea pois.
Ilmeisesti luvitukseen liittyvät riskit saivat Metsä Groupin lopulta päättämään ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen, että biotuotetehtaalle rakennetaan suljettu jäähdytysvesikierto jäähdytystorneineen.
Yhtiö haistoi luvitusriskin oikein, sillä jäähdytystorneista huolimatta se määrättiin ympäristö- ja vesitalousluvassa jatkamaan selvityksiä siitä, miten ylijäämälämpöä voitaisiin hyödyntää ja lämpöpäästöjä vähentää.
Toistaiseksi ainoa uusi julkisuudessa ollut lämmön käyttäjä on Keminmaan kunta, joka suunnittelee ryhtyvänsä ostamaan biotuotetehtaalta kaukolämpöä. Kaukolämpö tehdään tehtaan kuumasta prosessihöyrystä eikä haaleammasta hukkalämmöstä.
Ympäristöviranomaisten näkökannat kuvaavat pelisääntöjä, joilla teollisuuden on nykyään Suomessa pelattava. Lämpökin on ympäristöön vaikuttava päästö, joka teollisuuden on minimoitava.
Biotuotetehtaan jäähdytystornit rakennettiin Pajusaaren länsiosaan melu- ja höyryhaittojen minimoimiseksi. Höyry on toistaiseksi kulkeutunut lähimmän asutusalueen eli Sotisaaren yli, mutta se on aiheuttanut valosaastetta heijastaessaan tehdasalueen valaistusta.
Onko Kemissä maan suurin "höyrykone"?
Teollisuuslaitosten ilmaan nostamasta höyrystä ei ole tilastoja, joten on vaikea sanoa varmasti missä on Suomen eniten höyryävä tehdas. Kemin biotuotetehdas on kuitenkin tässä kisassa vahvoilla.
Kemin biotuotetehtaan jäähdytys- ja jätevesien jäähdytystorneilta vapautuu ilmaan lämpöenergiaa vuodessa yli 16 000 terajoulea. Tehtaalta vapautuu ilmaan koko ajan lämpöä yli 400 megawatin teholla ja mereen noin 145 megawatin teholla.
Julkisten lähteiden mukaan esimerkiksi Tornion terästehtaiden vuosittainen lämpöpäästö mereen ja ilmaan on pienempi kuin Kemin biotuotetehtaan.
Lämpöpäästöjen osalta Kemin ja Tornion isoja tehtaita voi verrata ydinvoimaloihin. Esimerkiksi Loviisan kahden reaktorin yhteenlaskettu lämpöteho on 3 000 MW. Energiasta reilu kolmasosa saadaan talteen sähkönä ja loput ajetaan jäähdytysveden mukana mereen.
Koska ydinvoimaloiden hukkalämpö ajetaan mereen, höyryä ei muodostu yhtä paljon kuin jäähdytystornien käytössä. Höyryn muodostus riippuu lämpöenergian lisäksi ilmaan nousevan kosteuden määrästä ja ulkolämpötilasta.
Loviisan ydinvoimalaa viilennetään tarvittaessa ilmajäähdytyksellä. Reaktorin jäähdytystornin teho on vajaat 7 MW ja polttoainealtaita jäähdyttävän tornin teho on reilut 6 MW.
