Kau­pun­ki­lais­pa­ris­kun­ta osti Po­siol­ta met­sä­ti­lan, jotta voisi elää oma­va­rai­ses­ti – Uusi koti si­jait­see juuri niin kes­kel­lä korpea kuin Marjo ja Ville Pöyry toi­vo­vat

Aviopari aikoo hankkia ravintonsa viljelemällä, eläimiä kasvattamalla, kalastamalla ja hyödyntämällä metsän antimia. Suunnitelmissa on aloittaa ankkojen kasvatus, koska niiden munat ovat kananmunia proteiinipitoisempia.

–Myös lihakanin kasvatus houkuttaisi, koska se on yksi järkevimmistä ja eettisimmistä tuotantomuodoista, Marjo Pöyry sanoo.

Tuotantoajatuksessa on kuitenkin vielä hieman sulateltavaa, koska pariskunnalla on lemmikkinä kaksi rakastakin rakkaampaa pitkäkorvaa.

– Se on valtava hyppäys ajatukseen, että kaneja tuotetaan syötäväksi.

Marjo Pöyry sanoo, että luomutuotanto tuntuu omalta jutulta, vaikka heillä ei siitä kokemusta vielä olekaan.

–Eihän me kumpikaan osata vielä mitään, kun ei olla ikinä muuta kuin perunoita kasvatettu. Siinä kait sitä oppii, aviomies Ville Pöyry toteaa.

Pöyryjen mukaan heillä ei ole aikomus olla niin ehdottomia, etteivätkö he enää koskaan kävisi kaupassa. Jatkossa kuitenkin nykyistä valikoidummin, sillä esimerkiksi maidon ostaminen tuottaa Marjolle hienoisia tunnontuskia.

Haaveena keskellä korpea asuminen

Pöyryt kuvailevat itseään luonto- ja eläinrakkaaksi pariskunnaksi, jolla on aina ollut kaipuu totaaliseen omaan rauhaan. Tornion Lautamaassa asuessa sitä ei heidän mielestään ollut riittävästi.

Uusi kotitila sijaitsee juuri niin keskellä korpea kuin pariskunta toivookin. Ympärillä on 12,5 hehtaaria metsää ja peltoa. Lähin naapuri on 400 metrin päässä. Kuusamoon on matkaa 60 kilometriä, Posion keskustaan 32 kilometriä ja Taivalkoskelle 51 kilometriä.

Uusi koti on vuonna 1950 rakennettu ja myöhemmin laajennettu rintamamiestalo. Pihalla on vanha navetta, jossa on leipomo-, käsityö- ja eläinosasto. Pihapiiristä löytyvät myös traktoritalli ja puuvaja.

Pariskunta toteaa, että kyseessä on vanha talo, jossa on todennäköisesti paljon laitettavaa.

–Kiinteistö oli sen hintainen, ettei meidän odotukset ole kauhean korkealla.

Talo oli viime talven kylmillään ja sähköt siitä on katkaistu kolme vuotta sitten. Pöyryt ovat valmiita mukautumaan, jos tarve vaatii. Ulkovessassa käynti ei ole ongelma, jos sisävessa ei ole käyttökunnossa.  Veden saa puolestaan lämmitettyä padassakin.

– Onhan siinä vielä paljon kysymysmerkkejä, mutta on se asuttavassa kunnossa. Pihalla on kaksikin vesikaivoa, joten siinä mielessä ei ole hätää, Ville Pöyry sanoo.

Sähkölämmitteisessä talossa on leivinuuni, joka on tarkoitus ottaa ahkeraan käyttöön. Myös edellisen asukkaan poistamat tulisijat on aikomus viritellä takaisin toimintaan. Puut he saavat omasta metsästä. Paluu perusasioiden äärelle ei pariskuntaa pelota. Päinvastoin.

– Tuntuu, että näitä asioita olen kaivannut koko elämäni. Kaikki materia tuntuu totaalisen turhalta ja maailman ylikulutus väärältä, myyjänä ja sosionomina työskennellyt Marjo Pöyry toteaa.

"Pikku breikki paikallaan"

Nelikymppinen pariskunta on onnellinen, että heille tarjoutui mahdollisuus hypätä nykyisestä kiireen ja paineiden sävyttämästä oravanpyörästä pois.

Ville Pöyry on työskennellyt rekkakuskina ja levyseppähitsaajana nuoresta pojanklopista lähtien eikä ole koskaan ollut työelämästä pois pakollisia lomia pidempään.

– Minulla on pitkään ollut jo sellainen fiilis, että pikku breikki olisi paikallaan.

Kalastusta harrastava mies uskoo, että jatkossa stressitasot ovat paljon nykyistä matalammat. Kiire ja pakko eivät ole enää määrittämässä tekemistä.

– Periaatteessa ei ole pakko tehdä, vaikka tekemistä on paljon. Ja kun itselleen tekee, niin siitä saa varmaan myös voimaa tehdä asioita.

Terveyshuolien kanssa kamppaileva vaimo toivoo, että hidastaminen lisää hyvinvointia ja vaikuttaa positiivisesti terveyteen.

Ongelmiin on varauduttu

Vakituisiin tuloihin tottunut Ville Pöyry tunnustaa, että tulopuolta tulee väkisinkin mietittyä. Hän kuitenkin uskoo, että tekevälle töitä löytyy, jos talouden pyörittäminen osoittautuu mahdottomaksi ilman palkkatöitä.

Pariskunnan unelmatalo maksoi sen verran vähän, että he uskovat pystyvänsä maksamaan sen lyhyessä ajassa pois.

Kaikkia tulevia menoja ei vielä tiedä, mutta pariskunta on opetellut jo pitkään säästämään mahdollisimman paljon. He ovat varautuneet myös siihen, että kaikki ei mene kuin Strömsössä.

– Voihan se olla, että hymy hyytyy, jos 30 asteen pakkasella pitää mennä ulkohuussiin tai ankan munat maistuvatkin aivan kauhealle.

Lähipiirin suhtautuminen elämänmuutokseen on ollut vaihtelevaa.

– "Olette aika rohkeita" on tullut aika monella eri sävyllä, Marjo Pöyry nauraa.

Tästä huolimatta Pöyryt ovat enemmän kuin varmoja siitä, mitä he ovat tekemässä.  Uuden asuinpaikkakunnan luonto ja kodin ympäristö omine lampineen ylittää kaikki unelmat ja odotukset.

– Nyt tuntuu, että voin vihdoin laittaa ne kuvat seinälle, jota olen roudannut laatikoissa asunnosta toiseen, kun koti ei ole tuntunut koskaan pysyvältä.

– Jos joku tuntuu oikealle, niin sehän ei ole kuin antaa mennä, aviomies komppaa vieressä.