Aika moni tiistaiaamun työmatkalainen hämmästyi Kempeleen kohdalla, kun moottoritien lampun päällä seisoi haikara! Ja toinen ja kolmaskin!
Noin metrin korkuinen kattohaikara on komea ilmestys, jos kohta lampun päällä päivystäessään myös hieman absurdi.
Kymmentä yli yhdeksän kattohaikarat ruokailivat Zeppelinin kauppakeskittymän pohjoispuolella Ouluun vievän pohjoisen rampin vieressä pellolla, mutta nousivat sitten siivilleen ja hetken kaartelun jälkeen lähtivät luoteeseen.
Linnut olivat löytyneet paikalta jo maanantai-iltana, jolloin nopeimmat bongarit ehtivät linnut näkemään.
– Kattohaikaraa ei tavata Oulun seudulla joka vuosi, Oulun yliopiston eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola kertoo.
Kattohaikara pesii lähimmillään Virossa ja Hohtola kertoo lajin runsastumisen siellä näkyneen havaintojen kasvamisena myös Suomessa, etenkin Etelä-Suomessa.
Hohtolan mukaan Suomeen saapuvat harhailijat ovat tavallisimmin nuoria lintuja, jotka eivät vielä ole sukukypsiä.
– Nuorten retket ulottuvat pikku hiljaa kauemmas, Hohtola kertoo.
Pohjois-Pohjanmaalle saakka saapumiseen vaikuttaa olennaisesti sää.
– Sopivia etelätuulia ja suhteellisen lämmin ilma, Hohtola tiivistää hyvän kattohaikarasään.
Kattohaikara taittaa pitkät matkat mielellään liitäen, ja käyttää kurkien ja isojen petolintujen tavoin hyväkseen lämpimän ilman nousevia ilmavirtauksia.
Harhailijoita ei ole liikkeellä vain lajin muuttoaikaan, vaan kattohaikaroita voi Hohtolan mukaan saapua Pohjois-Suomeen myös keskikesällä, jos säätyyppi on sopiva.
Havaintojen runsastumisesta huolimatta kattohaikarasta ei ole saatu Suomeen vakituista pesimälajia. Toistaiseksi Suomesta tunnetaan vain yksi onnistunut pesintä vuodelta 2015 Varsinais-Suomesta.
Laji tekee suuren risupesän esimerkiksi rakennuksen katolle tai puhelinpylvääseen.
