Metsäjäniskanta on kasvanut, mutta oravakanta romahtanut. Näin kertovat päättyvän talven lumijälkilaskennat.
– Viime vuonna oravarunsaus oli huipussaan ja oli odotettavissa, että kanta tulee alas, erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Lindénin mukaan hyvän käpysadon myötä vahvaksi kasvanut oravakanta on pudonnut koko maassa Lappia lukuun ottamatta. Oulun riistakeskuksen alueella kannan tiheys on vähentynyt noin kolmanneksen vuoden takaisesta.
Rusakko on sen sijaan runsastunut Oulun seudulla.
– Edellisvuoteen verrattuna kasvua on 15 prosenttia, Lindén toteaa, mutta muistuttaa rusakon olevan Oulun leveysasteilla jo sen verran harvalukuinen, että lajin osumisessa lumijälkilaskentoihin on pientä satunnaisuutta.
Metsäjäniskanta on kasvanut pohjoisessa edellisvuodesta, kun taas maan etelä- ja keskiosissa kanta on pysynyt toista vuotta peräkkäin normaalia suurempana. Koko 35 vuoden seurantajakson aikana metsäjäniskanta on kuitenkin taantunut alle puoleen
Kärpän ja lumikon kannat ovat lumijälkiseurannan valossa taantuneet Suomessa huomattavasti 35 vuoden seurantajakson aikana. Oulun ja Kainuun seudulta on nyt kuitenkin hyviä uutisia.
– Lumikon lumijälkien määrä on Oulussa nelinkertaistunut ja Kainuussa lähes seitsemänkertaistunut viime talvesta, Lindén kertoo.
Kärpän osalta Kainuussa kasvua on 376 prosenttia ja Oulussa 36 prosenttia. Lindénin mukaan molempien lajien kannanvaihtelut voivat olla rajuja ja ne seuraavat myyrien kannanvaihteluja, mutta pienellä viiveellä.
Lumijälkilaskenta perustuu nimensä mukaisesti lumella näkyvien jälkien laskentaan, mutta Lindén muistuttaa jälkien taustalla voivan olla monia tekijöitä. Esimerkiksi lumikon jälkien runsaus voi kertoa runsaasta myyräkannasta, mutta joskus myös huonosta ravintotilanteesta.
– Kun ruokaa on paljon, myyrät pysyvät usein hangen alla tunneleissaan ja lumikotkin saalistavat usein siellä. Myyräkannan romahtaessa lumikot joutuvat kuitenkin siirtymään pidempiä matkoja ja juoksemaan hangen päällä, Lindén kuvaa.
– Lumijälkien suuri määrä voi siis kertoa runsaasta lumikkokannasta tai ravintopulan aiheuttamasta muutoksesta käyttäytymisestä. Lumijälkilaskennassa tätä käyttäytymisvaikutusta ei kuitenkaan pysty erittelemään, Lindén lisää.
Talven 2022–2023 aikana koko maassa laskettiin yhteensä 739 kolmiota, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Riistakolmioilla laskentalinjan pituus on 12 kilometriä, peltokolmioilla kuusi kilometriä.