Kansalaisaloite uhanalaisten lajien metsästämisen kieltämiseksi eteni perjantaina eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen.
Kansalaisaloitteessa esitetään, että metsästyslakiin lisätään velvoite rauhoittaa määräaikaisesti sellainen laji, jonka kanta on Suomessa tai kansainvälisesti luokiteltu uhanalaiseksi.
– Tämä on erittäin helppo, halpa ja yksinkertainen keino torjua luontokatoa, aloitteen allekirjoittaja, ympäristöasiantuntija Petri Lampila totesi kuulemisessa.
Maa- ja metsätalousministeriö ei kannata aloitteen hyväksymistä. Erityisasiantuntija Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä totesi, että metsästyslaki antaa jo kattavat toimivaltuudet kieltää tai rajoittaa metsästystä enintään kolmen vuoden määräajaksi. Esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisen punasotkan metsästys on tällä hetkellä asetuksella kielletty.
Aloitteen suurimpana ongelmana Pitkänen piti metsästyskielloista tehtävien päätösten ulkoistamista demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle.
Tätä Pitkänen perusteli uhanalaisuusarvioinnin aineistoilla, jotka hänen mukaansa eivät ole avoimesti saatavilla, jolloin arvioinnin asianmukaisuutta ja puolueettomuutta ei pystytä varmistamaan.
Uhanalaisuuden arvioinnissa ei ole ympäristöministeriön ympäristöneuvos Esko Hyvärisen mukaan tulkinnoille varaa.
– Meillä on hyvin tarkkaan rakennettu systeemi, miten arvioita tehdään, ja työryhmissä ovat parhaat asiantuntijat. Työtä ohjaa ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä, jossa on myös maa- ja metsätalousministeriön edustus, Hyvärinen vastasi Pitkäsen kritiikkiin.
Hyvärisen mukaan voimakkaasti taantuneiden lajien metsästys ei ole kestävää, sillä metsästys aiheuttaa taantuvalle kannalle lisäkuolleisuutta.
– Uhanalaisten lajien metsästäminen olisi omiaan myös heikentämään metsästysharrastuksen yleistä hyväksyttävyyttä, Hyvärinen lisäsi.
– Suomen Riistakeskus ei voi hyväksyä esitettyä säädöstä, erikoissuunnittelija Marko Svensberg totesi.
– Tämä lopettaisi meillä metsäkanalintujen metsästyksen teeren, pyyn ja riekon osalta, Svensberg tulkitsi.
Lampilan mukaan uhanalaistyyppinen arviointi voitaisiin toteuttaa myös varsinaisten arviointien ulkopuolella, ja jos aineisto osoittaa kannan palautuneen ei-uhanalaiseksi, metsästys voi olla hyväksyttävää, esimerkiksi juuri metsäkanalintujen tapauksessa.