Kan­nan­hoi­dol­li­nen kar­hun­met­säs­tys voi loppua, mutta po­ron­hoi­to­alueel­la pyynti jatkuu en­ti­seen tapaan

KHO:n päätökset eivät maa- ja metsätalousministeriön mukaan koske poronhoitoaluetta, jossa karhunpyynti perustuu ministeriön vuosittaiseen asetukseen.

– Tulemme varmasti antamaan entisen kaltaisen asetuksen myös tulevalle metsästyskaudelle. Asetus on aiheellinen, koska karhujen aiheuttamat porovahingot ovat kustannuksiltaan niin suuret, sanoo erityisasiantuntija Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä.

Asetuksessa ministeriö määrää vuosittain kiintiön, kuinka monta karhua poronhoitoalueella saa enintään kaataa. Esimerkiksi tällä metsästyskaudella itäisellä poronhoitoalueella sai kaataa 45 karhua ja läntisellä viisi.

Entiset perusteet eivät enää riitä

Poronhoitoalueen ulkopuolella karhuja on metsästetty poikkeusluvilla, joita haetaan Suomen riistakeskuksesta. Suuri osa poikkeusluvista on myönnetty kannanhoidollisin perustein.

KHO:n tuoreen päätöksen mukaan kannanhoidolliset poikkeusluvat ovat kuitenkin lainvastaisia, koska niille ei löydy EU:n luontodirektiivin mukaisia perusteita. Oikeus linjaa, että karhukannan hallinta ja metsästyskulttuurin ylläpitäminen eivät sellaisenaan ole hyväksyttäviä perusteita karhun suojelusta poikkeamiseen.

KHO:n päätöksen arvioidaan vaikuttavan niin, ettei riistakeskus enää myönnä kannanhoidollisia karhunkaatolupia.

Sen sijaan vahinkoperusteisia poikkeuslupia voidaan edelleen myöntää silloin, kun edellytykset täyttyvät. Vahinkoperusteinen metsästys kohdistuu yleensä tiettyyn yksilöön, josta on haittaa.

Vahinkoperusteisia poikkeuslupia myönnetään myös poronhoitoalueelle. Esimerkiksi tänä vuonna Lapissa on kaadettu neljä karhua vahinkoperusteisella luvalla.

"Poronhoitoalueen kiintiö tulee poistaa"

Karhunmetsästyksen poikkeusluvista valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteen Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöt.

Tapiola pitää myös poronhoitoalueen asetukseen perustuvaa kiintiöpyyntiä EU:n luontodirektiivin vastaisena. Ministeriön asetus on kuitenkin oikeudellinen normi, josta ei voi valittaa tuomioistuimeen.

Tapiola onkin kannellut poronhoitoalueen kiintiöstä Euroopan komissioon. Yhdistyksen mielestä metsästyslakiin kirjattu kiintiö laajentaa EU:n luontodirektiivin tulkintaa tavalla, joka ei ole direktiivin mukainen.

– EU:n tuomioistuimen aiemmista päätöksistä tulee esille, että direktiiviä tulee kansallisessa lainsäädännössä tulkita suppeasti. Tämän takia poronhoitoalueen kiintiö tulee poistaa Suomen laista, Luonnonsuojeluliitto Tapiolan puheenjohtaja Leena Iivonen sanoo.

Yhdistys on tehnyt kantelun Euroopan komissioon viime vuonna. Kantelun käsittely komissiossa saattaa kestää useita vuosia.

Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että karhunpyynti poronhoitoalueella voi jatkua vahinkoperusteisesti, vaikka kiintiöpyynti joskus todettaisiinkin EU-direktiivin vastaiseksi.

– Vahinkoperusteiseen pyyntiin löytyy varmasti perustelut. Eri asia on, kuinka tehokasta se on verrattuna kiintiöpyyntiin, Laanikari sanoo.

Karhujen poronhoitoalueella tappamia poroja ilmoitettiin viime vuonna viranomaisille noin tuhat. Euroina määrä vastaa noin 1,9 miljoonan euron korvaussummaa.