Kainuun metsäpeurakanta jatkaa hidasta kasvuaan.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Kainuussa talvehtii noin 900 metsäpeuraa. Vuosina 2015–2019 talvehtivan kannan koko on vaihdellut 700–750 metsäpeuran välillä, mutta viimeisten kolmen–neljän vuoden aikana kanta on kasvanut noin viisi prosenttia vuosittain.
Tämän talven suurimmat peuratiheydet havaittiin viimevuotiseen tapaan Ristijärvellä ja Sotkamossa.
Näiden alueiden ulkopuolelta löydettiin pieniä metsäpeuraesiintymiä, joissa tavattiin lähinnä hirvaita.
Nyt havaittua hienoista kasvua on edeltänyt viime vuosien aallonpohjasta elpynyt vasatuotto, jota on seurattu syksyisin jo vuodesta 1996.
Vasojen osuus Kainuun talvehtivasta peurakannasta oli tänä vuonna noin 15 prosenttia, joka on tavanomaista korkeampi.
Huolimatta varovaisesta elpymisestä Kainuun ja Venäjän Karjalan lähialueiden yhteinen metsäpeurakanta on vielä pieni ja sitä rajoittavat lähinnä suurpedot, liikenne ja metsäpeuralle sopivat elinympäristöt. Venäjällä metsäpeurakantaa rajoittaa myös salametsästys.
Vielä 1600-luvulla metsäpeuroja esiintyi lähes koko Suomessa, tunturialueita ja eteläisintä Suomea lukuun ottamatta. Metsäpeurat metsästettiin kuitenkin Suomesta sukupuuttoon 1910-luvun lopulla.
Kainuun metsäpeurakanta sai uuden alun 1950-luvulla, kun rajan yli alkoi tulla yksilöitä Suomen puolelle Kuhmoon.