Puolustusta rakennetaan kiireesti mutta tarkasti Tenojoen alajuoksulla Norjassa. Sama on menossa Itä-Finnmarkissa 60:llä Jäämereen laskevalla lohijoella.
Erikoisoperaation tavoite on torjua kyttyrälohi, joka satoihin tuhansiin nousseena joukkona yrittää rynnätä alkuperäisen lohen asuinsijoille.
– Se on paha – se ottaa lohen paikan, sanoo joen ja Tenon lohen tunteva Magne Balovaara, joka avustaa neuvoillaan pyydyksen asentajia.
Seidasuolosta Tana Brun alapuolelta kotoisin oleva Balovaara on toiminut noin 20 vuotta kalastuksenvalvojana Tenojoella ja tuntee kalojen käyttäytymisen. Pyydystä asennetaan joen kapeikkoon Seidaholmeniin, jonka kohdalla lohi ja kyttyrälohi uivat eri reittejä.
– Ryssänlohi tulee rannan puolelta ja (atlantin)lohi väylän puolelta.
– Uskoisin että tämä on paras paikka, Balovaara arvioi vieraslajin pysäyttämistä.
Suomalaiset ovat mukana ainakin seurannassa ja Luonnonvarakeskus (Luke) tekee norjalaisen kumppaninsa NINAn (Norsk institutt for naturforskning) kanssa yhteistyötä.
Ne virittävät padon kahta puolen kaikuluotaimia ja videokameroita.
– Me olemme seuraamassa, kuinka pato ohjaa kaloja pyyntilaitteeseen ja aiheuttaako se jotain ongelmia alkuperäisille kalakannoille, lohen ja taimenen vaelluksille, Luken tutkija Panu Orell kertoo.
Kalojen erottelu on käsityötä
Balovaara toivoo, että oikealla lohella menee pian paremmin. Tenolla on alkamassa kolmas pyyntikiellon kesä ja venäläisiltä karannutta vieraslajia yritetään pysäyttää tosissaan.
Tenon poikki on jo rakennettu järeä pato. Sen yhteyteen tulee portteja ja työlauttoja, joilta oikeat kalat päästetään nousemaan kutualueilla ja väärät pysäytetään.
Työ on vaativaa, sillä erottelu on käsityötä. Siitä ei ole aiempia kokemuksia.
– Teemme tätä nyt ensimmäistä kertaa, rakentamista seuraava projektin johtaja Roar Sandodden Norjan eläinlääkintäinstituutista sanoo.
Sandoddenin mukaan kaloja lajitellaan kolmella linjalla, jotta kyttyrälohen pysäyttäminen olisi tehokasta. Apuna käytetään myös videokameroita, mutta kasvojentunnistamisesta tuttua automatiikkaa ei ole. Tulokkaita ei ole vielä havaittu.
Edessä on varmasti pitkä ja raskas kesä, sillä kyttyrälohta voi olla tulossa satoja tuhansia tai lähes miljoona yksilöä.
Tenolle on palkattu 26 kesätyöntekijää porttivahdeiksi, jotka uurastavat kolmessa vuorossa. Muilla joilla valtio on tehnyt sopimuksia paikallisten kanssa.
– Noin 60 jokea suljetaan Itä-Finnmarkin alueella, vanhempi tutkija Sandodden kertoo.
Vieraskalojen nitistäminen turhauttaa
Yksi pienistä lohijoista sijaitsee inarilaisten vanhan kauppasataman Reisvuonon eteläpuolella. Kirkkoniemestä tullut Rainer Ingebritsen seisoo Klokkerelvassa vanhan sillan kohdalla.
Hän asentaa Stig Sønvisenin kanssa tuhtia patoa ja maalla odottaa pyyntihäkki, jossa kalat käsipelillä on tarkoitus lajitella.
Jokitörmällä touhua seuraavat Tor Vaara ja Max, vilkas valkoinen seurakoira. Vaaran mielestä kyttyrälohen pysäyttäminen on paikallaan.
Edellisen invaasion aikana 2021 Tor Vaara laskee ottaneensa niitä kiinni 3 500 kiloa, kaikki parikiloisia kaloja.
– Valtio maksaa tämän.
Kalastuksesta elävässä Pikku-Suomessa eli Pykeijassa (Bygøynes) 78-vuotias Leif Ingilä on tuskastunut. Hän kalastaa lohta pikkuveneellä ja turskaa tai muuta kalaa isolla, jonka hankki 1995 Vesisaaresta.
– Perjantaina tuli 300 ryssänlohta.
Lohta saa pyytää viikolla maanantaista kello 18 perjantaihin kello 18 asti. Tavallisesti verkot ja rysät koetaan neljästä viiteen kertaa päivässä.
Saalis on hyvä, jos veneeseen jää 15–20 atlantinlohta. Niitä on nyt Ingilän mukaan tullut normaalisti, mutta vieraskalojen nitistäminen turhauttaa.
– Kukaan ei enää halua niitä. Nakkaan ne mereen veneen toiselta laidalta.
Kylässä on kaikkiaan noin 20 kalastajaa, jotka saavat tuloja myös kuningasravusta. Sekin on venäläisiltä Norjan rannikkovesiin karannut vieraslaji, mutta se on onnistuttu kääntämään hyväksi.
Kyttyrälohen kanssa vielä ihmetellään, vaikka se ennen jokeen nousua ja siellä mätänemistä on hyvä ruokakala ja maailmalla olisi markkinoita.
Ingilä on kalastanut koko ikänsä, 15-vuotiaasta asti. Nyt on aika lopettaa ja hän onkin myynyt kalustonsa pojalleen.
– Turskaa on tullut parhaana päivänä 5 000 kiloa.