Kohina ja kaakatus kuuluvat jo Liminganlahden luontokeskuksen parkkipaikalle, mutta vasta lintutornista avautuva näkymä paljastaa, kuinka valtavasti lahdelle on kerääntynyt metsähanhia yöpymään.
Syysmuutolla Liminganlahdella levähtävien metsähanhien määrä on kasvanut selvästi viime vuosina. Viime sunnuntaina Virkkulasta laskettiin runsaat 20 000 metsähanhea, eikä keskiviikkoaamuna olla kaukana siitä.
Parvesta löytyy parikymmentä valkoposkihanhea, mutta muuten kaikki aamuhämärässä tunnistusetäisyydellä olevat linnut ovat metsähanhia.
Lintujen määrän arviointi jää kesken, kun muutama minuutti ennen auringonnousua alkaa tapahtua. Tornin vasemmalta puolelta lahdenpohjukasta lähtee lentoon tuhansien hanhien parvi ja äänimaailma muuttuu siipien pauhuksi. Parven kaartaessa lahden luoteisnurkkaa kohti vedestä nousee koko ajan lisää hanhia ja yhtyy parveen.
Suurparvi suuntaa määrätietoisesti Limingan ja Tyrnävän pelloille ruokailemaan.
Hetkeä myöhemmin pohjoisempaa, lahden keskivaiheilta, nousee siivilleen toinen tuhansien hanhien parvi ja lähtee samaan suuntaan. Joka-aamuinen näytelmä on hetkessä ohi.
Liminganlahdella levähtää tällä hetkellä Suomen metsähanhien lisäksi myös Venäjän hanhia. Suomen pesimäkannan suuruudeksi on arvioitu vuonna 2010 noin 1 700–2 500 paria ja erityisasiantuntija Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriöstä laskee, että hyvänäkään poikasvuonna Suomen syyskanta ei ylitä 10 000 hanhea.
– Yli 20 000 hanhen määrä tarkoittaa, että mukana on paljon Venäjän hanhia, Pitkänen pohtii.
– Metsähanhikanta on ollut nousussa metsästysrajoitusten ansiosta, Pitkänen kertoo.
Pitkänen kertoo, että metsähanhikantaa hoidetaan ja metsästyksestä päätetään lajin koko muuttoreitin varrella.
– Yhdessä sovitaan enimmäismetsästysverotuksesta koko muuttoreitille, Pitkänen kertoo.
Suomi kuuluu metsähanhen niin sanottuun keskiseen kannanhoitoalueeseen, joka käsittää Suomen ja Venäjän alueet Kuolan niemimaalle ja hieman siitä itään.
– Tämän alueen kanta-arvio on 66 000 metsähanhea ja kannan tavoite 60 000–80 000 hanhea.
Suomessa pesivän metsähanhikannan tilan selvittäminen on Pitkäsen mukaan osoittautunut haastavaksi tehtäväksi.
– Metsähanhen pesintä onnistuu Suomessa ilmeisesti aika huonosti. Suuri osa helikopterilaskentojen piirissä olevista sopivista elinympäristöistä on ollut laskenta-aikaan hanhettomia. Tämä voi johtua siitä, että pesinnässään epäonnistuneet hanhet ovat jo lähteneet sulkimaan Novaja Zemljalle, Pitkänen kertoo.
Pitkänen uskoo metsästysrajoituksia tarvittavan vielä pitkään. Tänä vuonna metsästys on sallittu rajatuilla alueilla Lapissa sekä Itä-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalan eteläosiin ulottuvalla alueella.
– Ensiarvoisen tärkeää olisi nyt turvata Suomen pesimäkanta, Pitkänen korostaa.