Naalinpentuja syntyi viime vuonna Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen enemmän kuin vuotta aikaisemmin, kerrotaan tuoreessa naalin pohjoismaisessa kanta-arviossa. Vuoden 2022 ennätystuloksesta jäätiin sen sijaan jälkeen.
Viime vuonna pesintöjä löydettiin 139, joista Ruotsissa oli 72, Norjassa 64 ja Suomessa kolme. Pentueita oli kaikkiaan 17 eri tunturialueella.
Suomen pesinnöissä syntyi yhteensä yhdeksän pentua.
Suomessa naalin onnistunutta pesintää todistettiin vuonna 2022 ensimmäistä kertaa yli 25 vuoteen.
Pentujen määrä
Vuosi 2022: 164 pesintöä, 762 pentua
Vuosi 2023: 83 pesintöä, 357 pentua
Vuosi 2024: 139 pesintöä, 569 pentua
Aikuisia naaleja arvioidaan olevan Fennoskandiassa nyt 582 yksilöä. Eteläisin pentue löydettiin Etelä-Norjan Hardangerviddasta ja pohjoisin Pohjois-Norjasta Varangin niemimaalta.
Naalipentueiden määrä ja pentueiden koko on riippuvainen myyrien ja sopulien määrästä. Myyrä- ja sopulikannat vaihtelevat tunturialueilla luontaisesti ja aaltomaisesti noin neljän–viiden vuoden jaksoissa.
Eteläisimmillä naalin esiintymisalueilla havaittiin suhteellisen monia naalipentueita, ja siellä myös myyrä- ja sopulikannat olivat kanta-arvion mukaan aiempaa runsaammat.
Pohjoisempana pikkujyrsijäkannat romahtivat talvella 2024, mutta tästä huolimatta Reisa–Rosto–Käsivarsi-alueelta Suomen, Ruotsin ja Norjan rajan tuntumasta löydettiin kymmenen naalipentuetta eli sama määrä kuin vuonna 2023.
– Naalien lisääntyminen myös huonoina pikkujyrsijävuosina osoittaa, että lisäruokinta tekee naaleista vähemmän riippuvaisia pikkujyrsijäkantojen koosta, kun lisäruokinta hoidetaan systemaattisesti ja hyvin, Metsähallituksen Luontopalveluiden luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jukka Ikonen toteaa tiedotteessa.
Lisäruokinnan hyöty on Ikosen mukaan nähtävissä useilla tunturialueilla, joilla naalin pesinnät ovat onnistuneet yhtäjaksoisesti yli kymmenen vuoden ajan.
Ketulle kampoihin
Vielä 2000-luvun alussa pohjolan naalikanta oli vain 40–60 yksilöä. Naalin runsastumisesta huolimatta kanta on edelleen kaukana elinvoimaisesta, ja lajia on edelleen suojeltava tehokkailla toimilla.
Naalikannan kasvua tuetaan muun muassa lisäruokinnalla, poistamalla punakettuja sekä vapauttamalla tarhassa kasvaneita nuoria villinaaleja Norjassa.
WWF Suomi kertoo aloittavansa naalin auttamiseksi uuden kampanjan, johon kaikki tunturialueilla liikkuvat voivat osallistua. Kampanjassa pyritään minimoimaan kaikki ihmisen tunturiluontoon jättämä ketulle kelpaava ravinto, kuten ruoantähteet, kalanperkeet ja metsästyksen saalistähteet.
– Kettu on naalin pahin kilpailija, ja se hyödyntää tehokkaasti ihmiseltä tunturiin jääneet ruoan ja saaliiden tähteet. Jokainen retkeilijä, kalastaja ja metsästäjä voi auttaa äärimmäisen uhanalaista naalia kuljettamalla pois tai hautaamalla ketulle kelpaavat tähteet, WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo.
Kampanjansa aikana WWF valistaa tunturissa liikkuvia ihmisiä, matkailuyrittäjiä ja eräoppaita jätteiden asianmukaisesta käsittelystä ja hävittämisestä tunturiluonnossa.
Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistä naalikantaa on seurattu vuosittain valtioiden rajat ylittävänä yhteistyönä vuodesta 2022 alkaen.
Metsähallitus vastaa naalin suojelusta Suomessa. WWF Suomi puolestaan on rahoittanut naalien lisäruokintaa Suomen tunturialueilla ja mahdollistanut naalien riistakameraseurannan ruokinta-automaateilla. WWF vetää lisäksi naalityöryhmää ja on kouluttanut vapaaehtoisia naalin pesien inventoimiseksi.
Parhaillaan on käynnissä EU-rahoitteinen yhteispohjoismainen Interreg Aurora -hanke naalin suojelutoimien vahvistamiseksi. Hanke kestää vuoden 2026 loppuun asti.