Jari Kropsu keksi is­tut­taa perunaa metsään – Viisi satoa myö­hem­min hän kehuu met­sä­pot­tu­jen erin­omais­ta makua

Metsäpottujen sato ei ole aina runsaimmasta päästä, mutta muut ominaisuudet ovat priimaa.
Metsäpottujen sato ei ole aina runsaimmasta päästä, mutta muut ominaisuudet ovat priimaa.
Kuva: Jari Kropsu

Voisiko perunaa viljellä metsässä?

Sotkamon Pohjavaarassa, Kainuun hyvämaineisella pottumaalla asustava lähiruoan ystävä Jari Kropsu sai ajatuksen viljellä perunaa pellon sijasta metsässä. Muutaman vuoden takainen koeponnistus onnistui, ja kuun vaihteessa Kropsu korjasi mailtaan jo viidennen metsäpottusadon.

– Levittelin kotiani ympäröivään metsään hakelämmityksestä syntyvää tuhkaa, jolloin ajatus harhaili nauriiden viljelemiseen kaskimaassa. Muistin tuhkan toimivan lannoitteena ja päätin kaivaa kuntan ja tuhkan joukkoon muutaman perunan, Kropsu kertoo.

Sotkamolainen jari Kropsu on innostunut metsäpottujen viljelystä.
Sotkamolainen jari Kropsu on innostunut metsäpottujen viljelystä.
Kuva: Jari Kropsu

Kokeilunhalu juontaa juurensa vuosilta, jolloin hän työskenteli keittiömestarina.

Ilman uusia innovaatioita ei synny menestystarinoita. Kropsu kuuluu Chaîne des Rôtisseurs- yhdistyksen Suomen osastoon, joka pyrkii omalta osaltaan kehittämään ruokakulttuuria.

Metsäpottujen lisäksi Kropsu on tutkinut muun muassa myöhäisen noston vaikutusta perunan makuun.

Ei multausta tai kastelua, lannoituksena vain kalkki.
Ei multausta tai kastelua, lannoituksena vain kalkki.
Kuva: Jari Kropsu

Satojen suuruus on vaihdellut vuosittain, mutta Kropsun viljelemien metsäpottujen leimallinen piirre on erinomainen maku sekä silmää miellyttävä ulkomuoto.

– En ole havainnut väri- tai makuvirheitä. Ulkonäkö on mantelimainen, kaunis ja puhdas. Uusimman sadon ensimmäisiä perunoita katsoessani mieleen tulivat pääsiäismunat, Kropsu naurahtaa.

Hän pitää metsäviljelystä, sillä tapa on vaivaton. Rikkaruohot eivät ole kiusana, eikä Kropsu ole nähnyt hoitotoimenpiteitä tarpeellisena.

– Metsäpotut pärjäävät ilman kastelua, ja ainoana lannoitteena toimii levittämäni tuhka. En ole asiantuntija, enkä todellakaan tiedä kasvualustan pH-arvoja. Perunoiden kokoa ja määrää saisi varmaan kasvatettua lannoittamalla, mutta olen päättänyt jatkaa kokeilua luomulinjalla.

Jari Kropsu ei ole havainnut metsäperunoissaan väri- tai makuvirheitä.
Jari Kropsu ei ole havainnut metsäperunoissaan väri- tai makuvirheitä.
Kuva: Jari Kropsu

Metsäpottutrendi on kiirinyt Kropsun kollegoiden ja ystävien korviin, ja vaihtoehtoista viljelymuotoa hyödynnetään jopa Kuusamon korkeudella.

– Se on mukava ja iloinen asia. Vähenemään päin oleva kotikutoinen viljely istuu suomalaiseen perinnemaisemaan.

Sadot ovat kuitenkin sen verran pieniä, että myyntiin perunaa ei riitä. Eikä Kropsulla ollut ajatuksenakaan tehdä metsäperunoilla bisnestä.

Tämän syksyn sato on jo miltei popsittu. Viljelijän mukaan metsäpottu maittaa parhaiten hyvässä seurassa ja jonkin kainuulaisen perinneruoan särpimenä.

Ilmoita asiavirheestä