Jos on sattunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, tai tiennyt mitä etsiä, on saattanut päästä kuulemaan järven jäiden musisointia.
Tai siis jäiden laulamista, mouruamista, moukumista, ujellusta, ulinaa, vonkunaa tai millä tahansa nimellä jäiden konserttia nyt haluaakaan kutsua. Oikeaa tai väärää termiä ei ole.
Muoniolainen Sami Sattanen sattui oikeaan paikkaan lokakuun loppupuolella ollessaan mökillä Muonion Särkijärven rannalla.
Särkijärven mourunta yltyi lopulta sellaisiin mittoihin, että se tuli läpi mökin seinien.
– Mietin ensin, että mistä nämä äänet tulevat, ennen kuin tajusin, että järvihän siellä ääntelee.
Sattanen kiiruhti järven rantaan ja ryhtyi äänittämään järven ääntelyä, jonka pintaa peitti kirkas jää. Pakkanen kiristyi nopeasti ja taivas oli selkeä.
– Sitten kun lumet tulee, niin kuuluu enää vain ryske ja pauke. Sen verran hyvin lumi vaimentaa sen äänen. Nyt äänet oikein kaikuivat järven selän päällä.
Kuuntele alta Sattasen äänitys jäätyvästä Särkijärvestä.
Syksyisen järven ääntely johtuu yleensä siitä, että jäätyvä vesi laajenee jäätyessään.
– Kun ilman lämpötila vaihtuu nopeasti, niin jäätyminen ja laajeneminen on nopeaa. Silloin tulee ääniä, Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio sanoo.
Vainion mukaan hitaasti jäätyvä järvi ei mourua.
– Jos järvi ei ole kovin suuri ja siihen tulee jää kerralla, niin jää ei pääse mihinkään laajetessaan. Kun se sitten koittaa laajetessaan tunkea itseään ulospäin, se saattaa halkeilla. Halkeama ei ole välttämättä läpijään halkeama, vaan se voi olla esimerkiksi jään ala- tai yläpinnassa. Kaikista näistä halkeamista tulee erilaisia ääniä.
Myös ohuen jään alle pääsevä aalto tuottaa ääniä.
– Äänet tulevat jään liikkeistä tai sen laajenemisesta ja supistumisesta, Vainio tiivistää.
Paras aika jään kuunteluun on syksyisin ennen lumia, kun järvet jäätyvät tai sitten keväällä, jos lumi on sulanut jo jään päältä ja se alkaa jäätymään uudestaan.
– Keväisin lämpötilavaihtelut ovat usein suuria ja jää supistuu ja laajenee. Silloin on mahdollista kuulla jään mouruamista myös.
Talvista on tullut kyttyräisiä
Tänä vuonna jäiden muodostumiseen on ollut kohtalaisen hyvät olosuhteet, kun pakkaset saapuivat ennen lumisateita ja jäät ovat päässeet paksuuntumaan ennen eristävää lumikerrosta.
– Sitä kovemmat jäät tulevat, jos vesi jäätyy kohtuullisen nopeasti ilman kovaa tuulta ja lumipeitettä. Eristeen lisäksi lumi voi muodostaa sohjokerroksen, josta muodostuu heikompaa kohvajäätä, Vainio kertoo.
Ilmatieteen laitos piirsi tämän talven jääkarttaan ensimmäisen merkinnän jäästä lokakuun loppupuolella, kun Tornion Röytässä tehtiin havainto jäätyvästä Perämerestä. Se on 2000-luvulla neljäs kerta kun jääpeite havaitaan lokakuun puolella.
– Vielä 90-luvulla lähes kaikkina talvina ensimmäiset merkinnät jääkarttoihin piirrettiin näihin aikoihin, mutta ilmaston lämpeneminen näkyy tässäkin, että nyt näin aikaisin jäätyvä meri on epätavallista.
Aikaisin tullut jää ei kuitenkaan enää takaa hyvää jäätalvea.
– Ennen talvi alkoi jostain ja kiristyi, kunnes kääntyi kevättä kohti. Jos ajattelee käyränä, niin se oli yksi kyttyrä. Nyt näitä kyttyröitä voi olla talvessa kolmekin ja leutoina jaksoina jäät eivät lisäänny.