Ympäristöjärjestöt pelkäävät, että teollisuuden vihreä siirtymä vaarantaa vesiluonnon. Suurimmat järjestöt esittivät huolensa yhteisessä lehdistötilaisuudessa keskiviikkona.
– Meidän pitää päästää irti fossiilitaloudesta nykyistä nopeammin. Vihreän siirtymän investointeja tarvitaan, mutta ne pitää tehdä ilman uusia vesistöriskejä, WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula tiivistää järjestöjen pääviestin.
Orpon hallitus haluaa kiihdyttää vihreän siirtymän investointeja muun muassa nopeuttamalla ja helpottamalla luvitusta. Samaan aikaan valtion ympäristöhallintoa uudistetaan, mikä on herättänyt kysymyksiä ympäristöviranomaisten riippumattomuudesta.
Järjestöjen mielestä vesiensuojelua tulisi lisätä ja tehostaa eikä keventää.
– Vesistöjen tila parantui meillä vuosikymmeniä, mutta se kehitys on nyt oikeastaan pysähtynyt, sanoo SLL:n kalajokinen puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.
Monet Suomeen virinneet vihreän siirtymän investoinnit ovat isoja, jopa miljardien eurojen arvoisia hankkeita. Kyse on usein sellaisesta jalostavasta teollisuudesta, josta koituu vesistöpäästöjä haitallisine vaikutuksineen.
Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila nostaa esille Haminaan suunnitellun akkumateriaalitehtaan, joka lisäisi läheisen merialueen typpikuormaa 100 000 tonnilla.
– Se on saman verran kuin Kotkan ja Haminan seudulla on saatu 2000-luvulla vähennettyä yhdyskuntien jätevesien typpikuormitusta.
Haminan akkutehdas lisäisi myös Suomen vesistöjen sulfaattikuormaa yksinään kymmenesosalla nykyisestä. Sulfaatti voi kerrostua merivedessä, jolloin pohjaan voi muodostua hapettomia alueita ja veteen vapautua rehevöittävää fosforia.
– Metsä Fibren uusi tehdas Kemissä on ensimmäinen, jolle on määrätty ympäristöluvassa raja meriveteen päästettäville sulfaateille. Käytännössä koko rannikkoalueemme on kuitenkin hyvää huonommassa tilassa, Knuuttila huomauttaa.
Huoli vesistöistä ei koske vain uusia tehtaita, vaan järjestöjen mielestä myös vanhan teollisuuden lupia tulisi päivittää säännöllisesti, jotta vesistöjen tilaa saataisiin parannettua nykyisestä.
– Kun vesistöt ovat hyvässä tilassa, niissä on enemmän resilienssiä uusille hankkeille, EU:n ympäristöoikeuteen perehtynyt apulaisprofessori Suvi-Tuuli Puharinen muistuttaa.
EU-lainsäädäntö lähtee siitä, että päästöjä sallitaan sen verran, ettei vesistöjen tila heikkene.
– Sokli on malliesimerkki tästä. Korkein hallinto-oikeus palautti ympäristöluvan aluehallintoviraston käsiteltäväksi, koska kaivos voisi heikentää erinomaisessa tilassa olevan Nuorttijoen tilaa Kemijoen latvoilla, SLL:n Halmeenpää havainnollistaa.
EU-maat voivat kiertää suojeluvaatimuksia myöntämällä yrityksille lupia poiketa vesienhoidon tavoitteista. Tällaisia joustoja tuodaan parhaillaan Suomenkin lainsäädäntöön.
Suvi-Tuuli Puharinen kehottaa kuitenkin pohtimaan, ovatko laajamittaiset poikkeukset kestävä tapa sovittaa yhteen vesiensuojelua ja teollisuutta.
– Haasteet eivät ole sellaisia, etteikö niitä voitaisi ratkaista muutenkin. Itse näen, että EU:n vesipuitedirektiivi on varsin toimiva instrumentti tähän.
Järjestöt esittävät vesistövaikutusten hillitsemiseen joukon pelisääntöjä, jotka veisivät päinvastaiseen suuntaan kuin Orpon hallituksen norminpurkutalkoot.
Järjestöt muun muassa esittävät, että päästöpolitiikassa pitäisi tarkastella aina vesistön kokonaiskuormitusta. Pohjois-Suomessa asia on noussut esille ainakin siksi, että isojen jokien valuma-alueille on suunnitteilla useita uusia kaivoksia.
– Esimerkiksi Tornionjoella tulisi parantaa kumulatiivisten ja rajat ylittävien haittojen seurantaa, SLL:n Halmeenpää sanoo.
Merta koskevat samat huolet kuin sisävesiäkin. Baltic Sea Action Groupin toimitusjohtaja Ville Wahlberg arvioi, että Itämeren tilan heikkeneminen on saatu vuosikymmenien työllä pysäytettyä, mutta varsinaisia parannuksia ei ole juuri saatu aikaan.
– Ensimmäinen luoti on väistetty, mutta toinen on tulossa, Walhberg sanoo ilmastonmuutokseen viitaten.
Uusia vesistöriskejä
Vihreän siirtymän teollisuus voi aiheuttaa sijoituspaikkojensa lähelle paikallista ravinne- ja lämpökuormaa.
Vedenalaisille elinympäristöille voi aiheutua väliaikaista tai pysyvää tuhoa esimerkiksi merialueille kohdistuvista hankkeista sekä haitallisten aineiden päästöistä.
Lajien muutto tai vaeltaminen voi vaikeutua, jos niiden ruokailu-, lisääntymis- ja levähdysalueille sijoitetaan vaikkapa uusiutuvan energian tuotantoa.
Ihmisiä huolettaa
Ympäristöjärjestöt julkaisivat keskiviikkona tulokset kyselystä, jonka mukaan valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, ettei vihreän siirtymän hankkeilla saa aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle.
Kyselyn mukaan vain 15 prosenttia ihmisistä hyväksyy viime vuonna tehdyt lakimuutokset, jotka antavat vihreän siirtymän hankkeille luvan poiketa vesienhoidon ympäristötavoitteista.
YouGovin kuluttajapaneelissa oli yli tuhat vastaajaa, eivätkä kyselyn päätulokset riippuneet juurikaan vastaajien iästä, sukupuolesta tai asuinpaikasta. Aiemman Eurobarometri-kyselyn mukaan 89 prosenttia suomalaisista on huolissaan vesistöjen tilasta.