Ina­ri­jär­vel­le esi­te­tään kan­sal­lis­puis­toa – ­Ky­sees­sä jo viides vi­reil­lä oleva kan­sal­lis­puis­to­esi­tys Lapissa

Haave kansallispuistosta on elänyt pitkään.

– Ajatuksen isänä voi pitää kajakillaan Inarilla kulkenutta Harald Helanderia, joka otti asian vireille jo 2007, Roininen kertoo.

Järveen kohdistuu yhdistyksen mukaan niin suuria uhkia, että tarvitaan toimia.

– Eri puolille on esitetty kaavoitettavaksi isoja matkailuyrityksiä ja valtavia mökkikeskittymiä. Niiden vaikutuksia ei tiedä kukaan. Inarijärvi tarvitsee turvan tällaisilta hankkeilta.

Yhdistys on valittanut suunnitelmista hallinto-oikeuteen.

– Inarijärvi on vielä rantojen ja saarten osalta rakentamaton, ja sellaisena se tulee pitää. Tänne ei haluta matkailuteollisuutta.

Inarin Luonnonystävät esittää, että kansallispuisto noudattaisi Inarijärven retkeilyalueen suunnitelma-alueen rajauksia. Lisäselvitystä vaativat rajauksien läheiset erämaiset alueet, kuten Tsarminiemi ja Vätsärin erämaa-alue.

– Puistoesitys koskee vain valtion maita. Esityksen tarkemmat rajat on käytävä huolella läpi, että vältetään turhat pelot.

Roininen siteeraa inarilaista kirjailijaa Seppo Saraspäätä.

– Inarijärvi on rauhan ja hiljaisuuden tyyssija. Inarilaisille se on liian lähellä ja muille liian kaukana, että sen arvo todella ymmärrettäisiin.

Roininen itse on viettänyt aikaa Inarilla jo 40 vuotta.

– Inari on meidän paikallisten olohuone, ja sinne minäkin aina menen. Se on ainutlaatuinen.

Inarijärvi kuuluu sekä rantojensuojelu- että Natura 2000 -suojeluohjelmiin. Metsähallitus suojeli vuonna 1929 rantametsät hakkuilta.

– Metsänhoitajat näkivät alueen arvon aikana, jolloin ei ollut vielä ensimmäistäkään kansallispuistoa, Roininen huomauttaa.

Inarijärven ranta-alueita siirrettiin talousmetsiin vuonna 2017 Metsähallituksen tasesiirtojen myötä.

– Silloin heräsi pelko siitä, että metsiä uhkaa taloudellinen hyödyntäminen. Nyt vireillä on kaksi ranta-asemakaavaa, toinen Nanguniemeen ja toinen Miesniemeen. Molemmat sijoittuvat lähes kiinni Natura-alueeseen.

Yhdistys keräsi nimiä kansallispuistoaloitteeseen jo vuonna 2018. Niitä ei juuri kertynyt.

– Kansallispuistoasia on monelle mörkö. Ihmisillä on ennakkoluuloja, mitä kansallispuisto mahdollisesti rajoittaisi.

– Puiston tarkoitus on säilyttää järvi nykyisellään, eikä tavoitteena ole muuttaa perinteistä käyttöä. Jokamiehenoikeus ei katoaisi mihinkään. Jatkossakin alueella saisi liikkua, kalastaa, marjastaa ja metsästää.

Roinisen mukaan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa voitaisiin määritellä tarkemmin alueen käytöstä.

– Hoito- ja käyttösuunnitelma torppaisi ylimitoitetut hankkeet, jotka nyt uhkaavat järveä.

Inarin kunnan tukea kansallispuistoaloitteella ei ole. Vielä, sanoo Roininen.

– Tämä on maratonjuoksu, mutta me emme aio luovuttaa. Ensi viikolla viemme aloitteen ympäristöministeri Maria Ohisalolle (vihr).

Jatkokäsittelyn aikataulusta ei ole tietoa.

– Toivon, että kansallispuisto saataisiin siihen mennessä, kun rantametsien suojelu täyttää sata vuonna 2029. Kansallispuisto ei ole keneltäkään pois.