Il­mas­ton­muu­tos lisää tal­vi­tul­via – Tulvat rik­ko­vat ihmisen ran­ta­ra­ken­nel­mia, mutta ve­sis­töl­le ne ovat hy­väk­si, sanoo ve­si­ta­lous­asian­tun­ti­ja

Johtava vesitalousasiantuntija Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta sanoo, että suppojää liikkuu herkästi virran mukana.

– Suppo tarttuu kiviin, rantoihin ja rakenteisiin. Syntyy tukoksia, jotka nostavat paikallisesti vedenpintaa ja aiheuttavat vahinkoja, Yrjänä kertoo.

Tulvien määrän kasvusta ei ole varmoja arvioita, mutta talvisään muuttuminen oikukkaaksi äkkinäisten lämpötilavaihteluiden vuoksi edistää niiden syntymistä.

Suppotulvat eivät ole harvinaisia Pohjois-Suomen vesistöissä, mutta vaihteleva sää kasvattaa supon kertymistä entisestään.

– Kun joki on sula ja tulee kova pakkanen, vesi alijäähtyy ja syntyy suppoa. Myös kova lumipyry sulaan veteen tai kova tuuli aiheuttaa supon muodostumista.

Yrjänän mukaan supon aiheuttamat tulvat ovat yleisimpiä pohjoisimmassa Suomessa alkutalvesta. Pohjois-Pohjamaalla vesistöä on tukkeutunut Iijoessa Pudasjärvellä ja Kostonjoella Taivalkoskella.

– Oulujoen sivujoessa Sanginjoessa suppotulvat ovat tavallisia. Myös Kuusamossa niitä on ollut, Yrjänä sanoo.

Näin suppopato syntyy. Juttu jatkuu kuvasarjan jälkeen. Kuvat saat isommiksi yksi kerrallaan niitä napauttamalla.

Suppoutumisen lisäksi vesistöjen virtaamia saattaa muuttaa toinenkin ilmiö. Lumipeitteen sulaminen kesken talven on ilmastomallien mukaan yleistymässä lähivuosikymmeninä.

Lumen sulamisesta johtuvia tulvia saattaa tulevaisuudessa ilmetä pohjoisessakin vaikka keskellä talvea. Sulamisvedet nostavat vedenpintoja ja aiheuttavat vahinkoja.

Toistaiseksi lumen hupeneminen talvikuukausina on harvinaista pohjoisessa, mutta siihenkin kannattaa varautua. Oulun yliopistossa on meneillään kaksi talvitulvia sivuavaa tutkimusta, joissa mallinnetaan lumen muutosten näkymistä veden virtaamissa.

Yrjänä arvelee, että lämpimän jakson aiheuttamia sulamistulvia alkaa esiintyä yhä enemmän myös Pohjois-Pohjanmaalla. Hänen mukaansa talvitulvat alkavat olla jo kevättulvia yleisempiä Lounais-Suomessa.

–  Lumen sulamisesta johtuva talvitulva ajoittuu usein lopputalveen, helmi-maaliskuulle. Tosin tänä talvena etelärannikolla ja Lounais-Suomessa oli tulvia jo alkutalvesta, kun lumen sulamista höystivät runsaat vesisateet.

Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat tulvat voivat johtaa perinteisten kevättulvien vähenemiseen esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan alavilla jokiseuduilla. Jos lumimassaa on päässyt sulamaan jo talvikuukausina, ei valuntaa riitä enää keväälle.

– Keskimäärin ottaen keväällä on sulavaa lunta vähemmän. Voisi sanoa, että lumensulamistulvat harvinaistuvat keväällä, koska ne yleistyvät talvella, Yrjänä pohdiskelee.

Joinakin vuosina kevättulvat saattavat riehaantua nykyistä suuremmiksi, kun sateisuus ja epävakaisuus lisääntyy.

– Entistä suurempi osa vuotuisesta sadannasta tulee ilmaston lämmetessä vetenä. Jatkossa muun muassa rankkasadetulvat yleistyvät.

Vaikka tulviminen on ihmisen rantarakennelmille usein haitallista, Yrjänä ottaa esille luonnon näkökulman:

– Vesistölle tulvat ovat hyvä asia. Tulva nostaa veden kuljettamia aineksia rannoille ja pitää yllä esimerkiksi tulvaniittyjä. Tulvat pitävät uomia auki eli estävät liettymistä ja umpeenkasvua.