Kylmä kevät ei ole esteenä runsaaseen hyttyskesään. Hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY) kertoo, että seuraavat viikot ratkaisevat, miten paljon hyttysentoukkia loppujen lopuksi kuoriutuu.
Leinosen mukaan hyttyset eivät ole kärsineet kevään kylmyydestä, sillä ne ovat talvehtineet munina. Kolea sää vain siirtää hyönteisten kuoriutumisvaihetta.
Lunta on ollut sen verran reippaasti, että kosteutta riittää mainiosti hyttysille kehittyä sulamisvesilammikoissa.
– Katsotaan, miten loppulumi sulaa. Jos tulee kuiva sääjakso, lämmin tuuli ja painanteet kuivuvat, hyttysiä on ehkä luvassa vähemmän.
Sateinen ja lämmin kevään loppu tietäisi taas mahdollisuutta kunnon hyttysparviin.
Suomi on pitkä maa, joten Leinonen uskoo hyttysrunsauden vaihtelevan jälleen paikallisesti. Tämä on kytköksissä lumen sulamisen etenemiseen ja sääolosuhteisiin.
Hyttysen kehittyvät kosteissa painanteissa 2–3 viikon aikana kesäisessä lämpötilassa, joka pitää olla ainakin +15 astetta.
Leinosen mielestä viime kesästä annettiin valheellinen kuva hurjana hyttyskesänä.
– Silloin oli erittäin lämmintä, hyttyset kuoriutuvat yhtäaikaisesti. Niitä oli joka paikka täynnä, mutta tilanne ei kestänyt hirveän kauan. Hyttysiä oli pitkästä aikaa normaalisti viime kesänä.
Hyttysaika on jo alkanut
Hyttysen lentoaika kestää 2–3 viikkoa yleensä juhannuksen tietämillä. Jos sää on kostea ja lämmin, saattaa syntyä myös syyspolvea.
– Hyttysiä on 40 lajia, osa lentää aikaisemmin osa myöhemmin. Mitään ei virallisia ennusteita tilanteesta ei ole.
Leinosen mukaan hyttysaika on jo alkanut osassa maata. Kysymyksessä ovat keväällä ensimmäisinä liikkeellä olevat kirsi-, horkka- ja lintuhyttyset. Kaikki niistä eivät ole aggressiivisia, vaikka osa haluaakin veriaterian.
Hyttysten lisäksi pölyttäjllä on nyt ratkaisevat viikon käsillä. Leinonen toteaa, ettei kimalaisilla ole ollut hätää lumipeitteen ja maan alla pakkasessa.
Mutta jos pölyttäjät joutuvat olemaan siellä liian pitkään, pajut ehtivät kukkia. Tällöin kimalaiset voivat kuolla ravinnon puutteeseen, sillä muita kukkia ei ole vielä niin paljon tarjolla.
– Pari vuotta sitten mustikan pölyttäjiä oli liikkeellä todella vähän juuri tällaisen tilanteen vuoksi, Leinonen sanoo.
Pölyttäjien vähyys voi kostautua pienenä marjasatona.