Alkaneen vuoden aikana selvitetään Suomen huuhkajakannan tila, kun BirdLife Suomi on valinnut lajin Vuoden lintu 2025 -projektinsa teemaksi.
Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on selvittää huuhkajan levinneisyys ja pesimäkannan suuruus sekä niissä tapahtuneet muutokset. Samalla lisätään tietoisuutta lajin vähenemisestä, vähenemisen syistä ja uhkatekijöistä.
Suomen huuhkajakanta on ollut pitkään vähenevä, ja vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa laji luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi populaation pienenemisen vuoksi.
– Huuhkaja on taantunut valtavasti kannan huippuajoista 1990-luvun puolivälistä, intendentti Jari Valkama Luonnontieteellisestä keskusmuseosta kertoo.
Valkaman mukaan kukoistuskausi oli suurimmillaan juuri ennen kuin yhdyskuntajätteiden kaatopaikkoja alettiin sulkemaan ja siistimään. Rottakannat pienenivät ja sitä myötä huuhkajien ravinnonsaanti vaikeutui.
– Kaatopaikkojen sulkeminen vaikutti määrään aika paljon. Isoimpia kaatopaikkoja saattoi hyödyntää jopa useampi huuhkajapari, Valkama kertoo.
Huuhkajakannan taantuman taustalta löytyy kuitenkin monta muutakin tekijää.
– Rengaslöytöjen perusteella liikenne tuntuu olevan tällä hetkellä merkittävin kuolinsyy, Valkama kertoo.
Toinen merkittävä syy ovat Valkaman mukaan maapedot, jotka saalistavat poikasia.
– Ilves, näätä, supikoira, kettu, Valkama luettelee.
Huuhkajia kuolee myös voimajohdoista saatuihin sähköiskuihin.
– Sähkötolpat ovat hyviä tähystyspaikkoja, mutta niihin liittyy kuoleman riski, Valkama kertoo.
Uutena mahdollisena uhkana huuhkajille ovat tuulivoimalat. BirdLife Suomi siteeraa norjalaista tutkimusta, jonka mukaan suurella todennäköisyydellä huuhkajareviirit autioituvat ajan myötä noin viiden kilometrin säteellä tuulivoimaloista.
– En usko, että huuhkajat törmäävät tuulivoimaloihin. Lavat pyörivät paljon ylempänä kuin huuhkajat lentävät. Huuhkaja ei juurikaan liiku puunlatvojen yläpuolella, Valkama pohtii.
Valkama kuitenkin korostaa, että toistaiseksi ei tiedetä, voiko esimerkiksi tuulivoimaloiden äänillä olla vaikutusta huuhkajan esiintymiseen. Aihe vaatisi lisätutkimusta.
Myös vainolla on yhä vaikutusta. Huuhkaja on ollut rauhoitettu vuodesta 1983, mutta vielä 2000-luvullakin on paljastunut muun muassa poikasten tappamisia.
Vuosina 2006–2010 tehdyssä Suomen kolmannessa kattavassa pesimälinnustokartoituksessa, lintuatlaksessa moni pohjoisen Suomen huuhkajareviiri oli autioitunut edellisiin kartoituksiin verrattuna.
Pohjois-Pohjanmaa on huuhkajan yhtenäisen levinneisyysalueen pohjoisrajalla, vain Kemin ja Tornion seudulla on pieni laajempi yhtenäisen esiintymisen alue.
– Kanta lähtee usein harvenemaan reuna-alueiltaan. Valtakunnallisen petolintuseurannan tulosten perusteella nyt ollaan kuitenkin ehkä hieman tasaisemmassa vaiheessa. Valkama kertoo tämänhetkisestä kannankehityksestä, mutta ei uskalla arvioida, kuinka mahdollinen taantumisen jatkuminen näkyisi Pohjois-Pohjanmaan huuhkajamäärissä.
Kanta on kuitenkin Valkaman mukaan nyt jo niin pieni, että kaikki ylimääräinen kuolleisuus rankaisee sitä aika pahasti.
Valtakunnallisesti vuoden 2025 huuhkajakartoituksia koordinoi BirdLife Suomi. Paikallistasolla työstä vastaavat alueelliset lintuyhdistykset. Valkama laatii tulosten pohjalta valtakunnallisen kannanarvion.
Vuoden lintu -hankkeen lisäksi myös parhaillaan tekeillä oleva neljäs lintuatlas tarkentaa kuvaa huuhkajan nykyisestä levinneisyydestä.
Näin osallistut huuhkajakartoitukseen
Jokainen voi osallistua huuhkajatietojen keräämiseen lähtemällä pöllöretkelle ja ilmoittamalla havaintonsa tutkimuksen käyttöön.
Huuhkajan soidin alkaa usein jo tammikuussa, joten havaintoja voi tehdä heti alkuvuodesta. Ilta- ja aamuyöstä huuhkajat huutelevat yleensä lähellä pesäpaikkaa.
Kuuntelut kannattaa tehdä erityisesti auringonlaskun aikoihin.
Kirjaa huuhkajahavaintosi BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalveluun. Näin ne ovat helposti myös lintuyhdistysten käytettävissä.
Pesimäaikaiset havainnot voi kirjata Tiiraan salattuina. Havainnoijan lisäksi ainoastaan järjestelmän ylläpitäjät ja yhdistysten valtuuttamat yhdistyskäyttäjät näkevät salatut havainnot.
Havaintoihin on tärkeää kirjata myös linnun paikka. Jos linnun paikkaa ei voida tarkasti määrittää, kirjaa havainnon lisätietoihin, mistä suunnasta lintu kuului havaintopaikalle ja merkitse linnun paikka kartalle karkeana arviona.