Huip­pu­tu­los naa­li­las­ken­nois­sa: Pentuja las­ket­tiin yh­teen­sä 762 – Naa­lil­la menee aiempaa pa­rem­min kolmen maan alueel­la, mutta tu­le­vai­suus näyttää yhä syn­käl­tä

Suomessa naali pesi ensi kertaa 25 vuoteen. Kolmen maan naalikannaksi arvioidaan jo 559 yksilöä, mikä on kymmenen kertaa enemmän kuin vuosituhanteen vaihteessa.

Tämä napakettu tallentui Metsähallituksen riistakameraan vuonna 2020.
Tämä napakettu tallentui Metsähallituksen riistakameraan vuonna 2020.
Kuva: Metsähallitus

Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa todettiin viime vuonna olevan yhteensä 762 naalinpentua, kertoo maiden yhteinen raportti.

Määrää voi pitää huipputuloksena, sillä naali on maiden alueella harvinainen näky. Suomessa naali on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, Norjassa ja Ruotsissa erittäin uhanalaiseksi.

Naalikannan tila Fennoskandiassa -raportin mukaan viime kesänä alueilla varmistettiin yhteensä 164 naalipentuetta. Näistä vain yksi oli Suomessa. Naali pesi Enontekiöllä onnistuneesti ensi kertaa sitten vuoden 1996. Ruotsissa pentueita oli 91 ja Norjassa 72.

Lue lisää: Naali pesi on­nis­tu­nees­ti Suo­mes­sa

Edellinen pentueiden huippuvuosi oli 2015, jolloin naalinpesintöjä havaittiin maiden alueella runsaat 120.

Naalien määrä on kasvanut pohjolassa koko 2000-luvun. Vuosituhannen taitteessa naalien määräksi kolmessa maassa arvioitiin 40–60 yksilöä. Nyt kannan kooksi arvioidaan 559 aikuista naalia.

Naali tarvitsee ihmisen apua

Naalin suurin uhka on ilmastonmuutos, joka lämmittää eläimen elinolosuhteita arktisella alueella. Suomessa suojelutyötä tehdään muun muassa tarjoamalle naalille ruokinta-asemia Tunturi-Lapissa. Ongelmia aiheuttaa myös kettu, joka syö naalin kanssa samaa ravintoa sekä myös naaleja ja niiden pentuja.

Pohjolaan on odotettavissa hyvä myyrä- ja sopulivuosi, mikä lupaa hyvää naalille. Jyrsijät ovat naalin pääasiallista ravintoa luonnossa.

Suomessa yli neljännesvuosisadan odotus päättyi suojelutyön tuloksena. Naalien pesimistä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa on yritetty edesauttaa jo vuosia. Naaliraportin mukaan kannan kasvu onkin ollut suurinta juuri niillä alueilla, joilla on tehty aktiivisia suojelutoimia.

Kaikki Fennoskandian, ja erityisesti sen pohjoisosan osapopulaatiot ovat kuitenkin edelleen liian pieniä, jotta ne olisivat elinkelpoisia. Häviämisvaara on yhä.

Yksi merkittävä tekijä naalikannan vahvistumisessa on tarhalla syntyneiden, luonnonkantaa edustavien naalien vapauttaminen Norjassa Suomen ja Ruotsin rajojen tuntumaan. Suomessakin viime kesänä pentuja tuottaneen parin naaras vaikuttaa DNA-näytteen perusteella olevan vuonna 2018 Norjaan Varangin niemimaalle vapautetun naalin jälkeläinen.

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on tekeillä yhteinen naalin suojeluohjelma, jossa määritellään lajin suojelun tavoitteet ja keinot tuleviksi vuosiksi.

Ilmoita asiavirheestä