Hirvikärpäsiä löytyy jo Rovaniemen korkeudelta asti. Hirvikärpästen lentoaika on parhaillaan menossa, joten niihin saattavat törmätä marjastajat, metsästäjät ja muut luonnossa liikkuvat.
Sitkeää hyönteistä eivät nitistä edes syksyn ensimmäiset yöpakkaset. Itä-Suomen yliopiston professori Jaakko Pohjoismäen mukaan hirvikärpästä auttaa pohjoisen valloituksessa ilmaston lämpeneminen ja sen myötä kovien pakkastalvien vähentyminen.
Hirvikärpäsen isäntäeläimenä toimii hirvi. Pääsäännön mukaan kärpäsiä on paljon siellä, missä on hirviä. Hirvikärpänen laskeutuu syksyllä hirven turkkiin ja imee siellä verta.
Kärpänen asuu talven hirven turkin suojissa ja elättää kerrallaan vain yhden toukan, joka syntyy koteloituneena. Talvella kotelot putoavat maahan odottamaan seuraavan vuoden kuoriutumista. Koteloituneita toukkia on yleensä eniten esimerkiksi hirvien makuupaikoilla.
Pohjoismäen mukaan kotelot eivät selviä kovista pakkasista.
Poro voi kantaa kärpäsiä
Vielä muutama vuosi sitten ajateltiin yleisesti, että poro ei voi toimia hirvikärpäsen isäntänä, joten sen leviäminen pohjoiseen olisi siten hitaampaa.
Vuonna 2020 julkaistiin Sanna-Mari Kynkäänniemen tekemä väitöskirjatutkimus, jonka mukaan hirvikärpäsloisinnasta todettiin olevan haittaa porojen hyvinvoinnille. Tutkimuksen mukaan kärpäset aiheuttivat myös poroille ihon akuutteja tulehdusreaktioita ja esimerkiksi karvavaurioita.
Hirvikärpäsloisinta heikentää porojen karvapeitteen erityskykyä ja siten mahdollisesti lisää eläimen energiankulutusta. Tutkimukseen kuului kenttähavaintoja ja koteloaineistoa, joiden perusteella hirvikärpästen todettiin säilyvän poroissa talven yli ja pystyvän lisääntymään.
Koteloiden kuoriutumisprosentti oli kuitenkin alhaisempi verrattuna hirvien makuupaikoilta löydettyihin koteloihin. Myös viitteitä siitä, että porot pystyvät jollain tavalla vastustamaan hirvikärpäsloisintaa, saatiin tutkimuksessa.
Lisäksi väitöskirjatutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että poroille annettava, ivermektiiniä sisältävä loislääke torjuu muiden lääkkeiden lisäksi hirvikärpäsiä.
Pohjoismäki pitää tietoa siitä, että poro voi kantaa hirvikärpäsiä, yllättävänä ja huolestuttavana.
– Poroja on huomattavasti enemmän kuin hirviä koko Suomessa. Se voi auttaa hirvikärpästä, Pohjoismäki sanoo.
Hän nostaa esiin sen, että loiskärpäsiä on tavattu myös metsäkauriilla. Ne tosin ovat hirvelle poroa läheisempää sukua.
Lähes mysteerilaji
Hirvikärpänen alkoi levitä Suomessa 1950-luvun lopulta. Se ilmaantui kaakosta ensin etelään ja suunta on sen jälkeen ollut pohjoiseen.
Hirvikärpäsiä tavataan myös läntisemmässä Euroopassa, mutta Pohjoismäen mukaan Suomeen kaakosta saapuneet kärpäset ovat niitä aggressiivisempia ja määrältään runsaampia.
– Siinä olisi tutkittavaa, mistä ero johtuu.
Suomessa oli tiettävästi hirvikärpäsiä jo aiemmin, mutta koska hirvet metsästettiin lähes sukupuuttoon 1920-luvulle tultaessa, myös silloinen hirvikärpäskanta käytännössä katosi. Samalla katosivat silloiset kärpästen luontaiset viholliset.
– Uudelle kannalle ei ole vielä ilmaantunut vihollisia, sanoo Pohjoismäki.
Yhdessä hirvessä voi piilotella jopa 50 000 hirvikärpästä. Kutiamista aiheuttava kärpänen on hirvelle valtava stressinaiheuttaja, mutta tuskin riittää yksin tappamaan hirven.
– Hirvi saattaa olla Suomen epäonnekkain eläin. On räkkäaika, sitten hirvennenäsaivertajia ja lopuksi hirvikärpäsiä.
Metsikön asukki
Hirvikärpänen viihtyy tiheissä metsiköissä, yleensä lähellä kuoriutumispaikkaa. Se saattaa erehtyä laskeutumaan ihmiseen tai koiraan, kun se etsii isäntää. Kärpästä houkuttaa hengitysilman hiilidioksidi ja lämpö.
Laskeutuessaan kärpänen pudottaa siivet ja suuntaa kohti hiuksia tai partaa. Se voi yrittää imeä verta, jolloin puremakohtiin voi muodostua ihottumaa. Herkimmille pisto voi aiheuttaa allergisen reaktion.
Paras keino suojautua on suojaavat vaatteet. Päähän voi laittaa esimerkiksi huivin tai verkkohatun.
Kotiin palatessa koirien turkki on syytä käydä läpi, sillä turkissa saattaa olla monta vapaamatkustajaa. Koirille paikallisvaleluliuoksista, joita käytetään punkkien ja hyttysten puremien ehkäisyyn, voi olla apua.
Hirvikärpänen on päivisin ärhäkämpi kuin varhain aamulla, sillä aamuisin se on yleensä viileyden kangistama. Luonnossa liikkujia usein helpottaakin viileämmät päivät, sillä silloin kärpänen ei pysty lentämään.
Hirvikärpänen saatetaan sekoittaa myös aiemmin kesällä lentävään lintukärpäseen. Kärpäset erottaa toisistaan parhaiten siitä, että lintukärpänen ei pudota siipiään, kun se laskeutuu ihmiseen.
