Hyviä uutisia marjastajille: mustikka on runsastunut selvästi Suomen metsissä 2000-luvulla. Tämän kertoo Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tehtävä maanlaajuinen kasvillisuusinventointi Operaatio Mustikka.
– Mustikka toipuu maavarsien katkomisesta erittäin huonosti. Kun maanmuokkaustavoissa on siirrytty äestyksestä ja laikutuksesta mätästykseen, tämä antaa mustikalle mahdollisuuden elpyä, Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää kertoo runsastumisen syistä.
Myös harvennushakkuiden lisääntyminen on Mäkipään mukaan suosinut mustikkaa, sillä laji hyötyy valosta.
– Mustikka on varttuneiden ja kohtuullisen valoisien metsien laji, Mäkipää tiivistää.
Mäkipää esitteli metsän aluskasvillisuutta tutkivan Operaatio Mustikan alustavia tuloksia Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n Monimuotoisuusseminaarissa tiistaina. Myös puolukka ja variksenmarja ovat alustavien tulosten mukaan runsastuneet.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia kasvilajien esiintymisalueissa ja runsaudessa on tapahtunut. Koealoilta on kerätty myös maanäytteet maamikrobiyhteisöjen monimuotoisuuden analysointia varten, mutta tähän ei ole Mäkipään mukaan vielä rahoitusta.
Mustikalla menee siis hyvin, mutta soilta sen sijaan uutiset ovat huonoja. Väheneviä lajeja ovat muun muassa hilla, juolukka ja molemmat karpalolajimme.
– Suokasvilajiston taantuminen on jatkunut, Mäkipää kertoo.
Vaikka ojitusten määrä on vähentynyt, jo ojitetuilla soilla kuivuminen on jatkunut. Tämän seurauksena alkuperäinen suokasvillisuus on kärsinyt edelleen ja korvautunut kangasmetsille tyypillisellä lajistolla.
Varsinkin eteläisessä Suomessa metsäojitettujen soiden osuus on erittäin suuri ja suokasvillisuuden tulevaisuuteen vaikuttaa soiden käsittely. Mäkipään mukaan vesitalouden ennallistaminen voisi hillitä muutosta ja auttaa taantuvia suolajeja.
Luke on inventoinut Suomen metsäkasvillisuutta koko maan kattavalla koealaverkolla kolme kertaa: 1950-, 1980- ja 1990-luvuilla. Nyt on toistettu 3 000 koealan inventointi. Koko aineisto valmistuu kuluvana vuonna.
Alustavat tulokset tähän mennessä mitattujen koealojen perusteella on laskettu osana puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuustiekarttahanketta. Hanke selvittää metsäsektorin monimuotoisuustyön vaikutuksia ja kehitystä lyhyellä sekä pitkällä aikajänteellä.
Tutkimushankkeen seuraavassa vaiheessa mallinnetaan metsien monimuotoisuuden kehittymistä vuosien 2035, 2055 sekä 2100 kohdalla. Tulevaisuuden mallinnusten ja nykytilan arvioiden pohjalta puuta jalostava teollisuus rakentaa monimuotoisuustiekartan, joka julkaistaan kesällä 2023.