Euroopan avaruusjärjestö on julkaissut ensimmäiset avaruusteleskooppi Euclidin ottamat värikuvat tähdistä ja galakseista.
– Meillä ei ole ollut aiemmin tällaista näkymää maailmankaikkeuteen, Oulun yliopiston Euclid-ryhmän johtaja, yliopistonlehtori Aku Venhola tiivistää.
Kuvat ovat tarkkuudeltaan ja laajuudeltaan ennätykselliset. Venholan mukaan laajempia ja tarkempia kuvia on olemassa, mutta nyt on saatu ensimmäistä kertaa kuviin sekä suuri resoluutio että laajuus yhtä aikaa.
Euclid eroaa aikaisemmista avaruusteleskoopeista erityisesti siinä, että se näkee kerralla paljon isomman osan taivasta.
– Valtavan hienoa nähdä, että laite toimii kuten oli suunniteltu, Venhola lisää.
Euclid laukaistiin avaruuteen 1. heinäkuuta. Seuraavan kuuden vuoden aikana se kartoittaa kolmanneksen taivaasta.
Tällä hetkellä avaruusteleskoopin säätöjä vielä viimeistellään, ja varsinainen kuusivuotinen universumin kartoitustyö alkaa vuoden 2024 alussa. Kun kartoitus edistyy, havaintoja julkaistaan vuoden välein.
Euclidissa on kaukoputki, jonka halkaisija on 1,2 metriä, sekä kaksi instrumenttia, joista toinen on tarkoitettu tarkkojen kuvien ottamiseen näkyvän valon alueella, toinen spektrien ja kuvien ottamiseen infrapuna-alueella.
Kummassakin Euclidin instrumenteista on suuri kamera. Näkyvän valon kuvissa on yli 600 miljoonaa pikseliä ja infrapunakuvissa yli 60 miljoonaa pikseliä.
Venholan mukaan jo nyt julkaistuista kuvista löytyy valtava määrä ennen havaitsemattomia himmeitä galakseja. Seuraavien vuosien aikana Euclid kartoittaa miljardien galaksien ominaisuuksia.
– Niitä etsitään automaattisilla algoritmeilla, Venhola kertoo.
Euclidin havaintoaineisto analysoidaan yhdeksässä Euclid-tiededatakeskuksessa, joista yksi sijaitsee Suomessa. Projektiin osallistuu yli 300 tutkimuslaitosta ja yli 2 000 tutkijaa 21 maasta, ja kokonaiskustannus on yli miljardi euroa.
Suomesta Euclidiin osallistuvat Helsingin, Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopistot, Aalto-yliopisto, sekä CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.
– Oulun yliopisto on mukana maanpinnalla olevien observatorioiden datan yhdistämisessä Euclidin dataan sekä paikallisen universumin tutkimusryhmässä, Venhola kertoo.
Suomalaiset tutkijat osallistuvat erityisesti simuloidun datan tuottamiseen, maanpäällisten havaintojen yhdistämiseen Euclid-dataan, datan laaduntarkkailumenetelmien kehittämiseen ja maailmankaikkeuden rakennetta kuvaavien tilastollisten suureiden laskemiseen Euclidin datasta.
Aineistoa käsitellään muun muassa CSC:n Kajaanin datakeskuksen supertietokoneilla.
Teleskoopin päätehtävä on selvittää, miten pimeä aine ja pimeä energia ovat muokanneet universumin sellaiseksi kuin se nyt on. Maailmankaikkeudesta 95 prosenttia vaikuttaa koostuvan ”pimeistä komponenteista”, joita ei voi nähdä suoraan. Vielä ei myöskään tiedetä, mitä nämä komponentit ovat.
Pimeän aineen läsnäolo ilmenee kuitenkin hienovaraisina muutoksina muun muassa siinä, miten näkyvät kohteet liikkuvat.