Oulun eteläpuolen kunnista on tullut useita ilveshavaintoja tälle syksyä. Ilves on nähty esimerkiksi Kempeleessä keskustan tuntumassa ja Ketolanperällä Lumijoella keskustan läheisyydessä.
Sosiaalisen median kanavissa on ihmetelty myös erikoisella tavalla lenkillä käyttäytyviä koiria tai kissoja, jotka eivät suostu ulos.
Oulun riistakeskuksen aluetoimiston riistapäällikkö Jenni Pirinen kertoo, että tämän vuoden havaintomääristä ei voi vielä tehdä tulkintaa kannan nykyisestä määrästä, sillä vuosi on kesken.
– Havainnointi on helpompaa, kun saadaan lumipeite maahan. Käytännössä sulalta maalta meillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia tehdä jälkihavaintoja, Pirinen kuvaa.
– Kanta on nyt kasvussa, koska metsästystä ei viime vuonna ollut. Tänä vuonna nähtiin pieni lasku, jonka selittänee havaintomäärien lasku. Ilves on hyvä lisääntyjä, joten odotamme kannan kasvavan edelleen. Kanta ei ole alueellisesti tasainen, vaan jotkut alueet ovat ilvekselle parempia elää kuin toiset. Tähän vaikuttavat monenlaiset asiat, kuten esimerkiksi maaston muodot, elinympäristötekijät, saalislajien esiintyminen ja ilvesten keskinäinen sosiaalinen rakenne. Asiaa ei ole tutkittu perin juurin. Metsästyksellä on pyritty tasoittamaan alue-eroja.
– Mikäli tällaiset ilveshavainnot ovat lisääntyneet, se voisi osittain johtua kannan koosta, ihmisten kiinnostuksen kasvusta ilveksiä kohtaan tai saaliseläinten liikkumisesta lähemmäksi ihmisasutusta. Esimerkiksi metsäkauriiden on huomattu levittäytyvän taajamiin, ja ilves voi tulla niiden perässä.
– Ilves tarvitsee kuitenkin rauhaa ja puuston peitettä, joten nämä ”kaupunki-ilvekset” ovat yleensä läpikulkumatkalla. Levittäytymisvaelluksellaan ilvekset joutuvat usein menemään taajamien ja jopa kaupunkien läpi etsiessään sopivaa ja tyhjää elinpiiriä itselleen.
– Ilves on sopeutuvainen ja tottuu myös ihmisen läsnäoloon. Jos se saa olla rauhassa, se ei aina lähtökohtaisesti lähde ihmistä karkuun. Ihmiselle terve ilves ei ole vaarallinen, mutta toki villieläimenä se puolustautuu tuntiessaan itsensä uhatuksi. Jättäisin minkä tahansa villieläimen rauhaan ja pysyisin kauempana, mikäli suinkin mahdollista.
– Ilveksen aiheuttamia koiravahinkoja sattuu aina välillä, yleensä ilvestä metsästettäessä ja sen puolustautuessa. Jos irti oleva koira lähtee vaikkapa lenkillä ilveksen perään, voi koiralle käydä huonosti. Jos ilves on pihapiirissä, pienet koirat ja muut pienet kotieläimet kannattaa ottaa sisään. Suurin osa ilveksen aiheuttamista kotieläinvahingoista tulee kuitenkin poronhoitoalueelta.
– En lähtisi ennustamaan ilveksen liikkeitä. Liikkeisiin liittyy paljolti se, onko kyseessä ilves, jolla on jo oma elinpiiri vai vasta omaansa etsivä yksilö. Lisäksi vuodenaika vaikuttaa, esimerkiksi ilveksen lisääntymisaika helmi–maaliskuussa lisää urosten liikkumista ja tekee niistä uskaliaampia.
– Ilvestä voi todennäköisesti ihailla aika rauhassa, mikäli ilvekselle jää selvä poistumistie. Kannattaa kuitenkin jättää niin kutsuttua hajurakoa eli poistua kauemmaksi ja pitää koira tiiviisti hihnassa. Ilveksestä huomaa helposti, mikäli se tuntee olonsa uhatuksi. Se joko menee matalaksi tai yrittää tehdä itsestään mahdollisimman suuren. Lisäksi se voi sähistä tai murista.