Kylmän napa-alueen ilmiön, helmiäispilvien näkemiselle on tänä talvena otolliset olosuhteet, tiedottaa Oulun yliopisto.
Aamu- ja iltahämärässä esiintyville helmiäispilville ovat tyypillisiä pastellinsävyiset, voimakkaat värit. Helmiäisiä esiintyy ennen auringonnousua tai auringonlaskun jälkeen ilmakehän stratosfäärissä 15–25 kilometrin korkeudella.
Helmiäispilviä nähtiin eri puolilla Lappia jo maanantaina 10. joulukuuta. Yleensä pilviä saattaa olla näkyvissä tammi–helmikuussa.
Oulun yliopiston tutkijatohtori Antti Salminen kertoo, että stratosfäärissä on nyt paljon vesihöyryä, josta helmiäispilvet muodostuvat, kun lämpötila tippuu noin –85 asteeseen.
– Kun napa- eli polaaripyörre on vahva, kuten tänä talvena, sen keskus on kylmä, ja paikallisesti tuo vaadittu lämpötila voi alittua, Salminen sanoo tiedotteessa.
Suomessa ja Skandinaviassa on erityiset mahdollisuudet helmiäispilvien muodostumiselle Skandien vuoriston läheisyyden vuoksi. Vuoristojen yli kulkevat ilmavirtaukset saavat aikaan aaltoilua, jonka vaikutus yltää stratosfääriin asti ja paikallisesti kylmentää siellä ilmaa entisestään.
– Jotta helmiäisiä meillä näkyisi, pitää polaaripyörteen kuitenkin liikkua Suomen ylle ja taivaan on oltava selkeä alempana liikkuvista pilvistä, sanoo apulaisprofessori Timo Asikainen.
Monen ilmiön on tapahduttava yhtä aikaa. Siksi helmiäispilvet ovat Asikaisen mukaan harvinaisia.
Stratosfäärin lisääntyneen kosteuden alku on eteläisellä Tyynellämerellä. Siellä Hunga Tongan merenalainen tulivuori purkautui alkuvuodesta 2022, ja tonneittain vesihöyryä nousi stratosfääriin saakka.
Asikaisen mukaan poikkeuksellisesta tilanteesta ei ole vielä kovin paljon tutkimuksia.
– On arvioitu, että kosteus aiheuttaa napapyörteen viilenemistä ja mahdollistaa pilvien syntymisen melko kuivassa stratosfäärissä, hän sanoo.
Helmiäispilvet ja otsoniaukko esiintyvät Oulun yliopiston tiedotteen mukaan usein samanaikaisesti. Syynä on se, että helmiäispilvien jääkiteiden pinnalla tapahtuvat kemialliset prosessit tuhoavat otsonimolekyylejä.