Viime kesänä Pallas-Yllästunturin ja Lemmenjoen kansallispuistossa kohdattiin harvinaisia hyönteisiä, kuten lapinverkkoperhonen ja tundrahopeatäplä. Kummastakin oli tehty havaintoja aikaisemmin jopa kymmeniä vuosia sitten.
Lajit kohdattiin Metsähallitus Luontopalveluiden uhanalaisten lajien kartoituksissa, joita tehtiin nyt kolmatta vuotta peräkkäin.
Kaikkiaan kartoituksissa löytyi tänä vuonna 35 uhanalaisiksi ja silmälläpidettäväksi arvioitua lajia.
Useimpia viime kesän kartoituksissa löydettyjä uhanalaisia lajeja ei ole aiemmin tavattu kartoitusten kohteena olleilla alueilla tai edellisestä havainnosta on vierähtänyt jopa useita vuosikymmeniä.
– Esimerkiksi erittäin uhanalaiseksi arvioitu lapinverkkoperhonen (Euphydryas iduna) on tavattu ennen tätä vuotta edellisen kerran Lemmenjoen kansallispuistossa vuonna 1996, kertoo luonnonsuojelun asiantuntija Eerikki Rundgren Metsähallituksen Luontopalveluista.
Toinen erittäin harvinainen vieras oli erittäin uhanalaiseksi arvioitu tundrahopeatäplän (Boloria chariclea), jonka edellisestä havainnosta Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ehti Rundgrenin mukaan kulua jo yli neljäkymmentä vuotta.
Lapin kansallispuistoista Pallas-Yllästunturin kansallispuiston perhoslajisto tunnetaan kohtuullisen hyvin. Tästä syystä tundrahopeatäplän löytyminen pitkän tauon jälkeen on suuri ilon aihe.
– Varsinkin, kun monen muun tuntureiden perhosen tavoin tundrahopeatäplänkin tiedetään ilmastonmuutoksen vuoksi vetäytyneen pohjoiseen ja hävinneen monilta aiemmin tunnetuilta esiintymispaikoilta, Rundgren sanoo.
Pohjoisemmasta, Kilpisjärveltä ja Utsjoella lapinverkkoperhosta ja tundrahopeatäplää on tavattu säännöllisesti.
Pelkosenniemen pistiäinen täysin uusi vieras
Pelkosenniemeltä löytyi pistiäinen, jota on ennen tavattu vain Mongoliassa .
Ahmaspistiäisiin kuuluva Cubocephalus casparyani -lajia on aiemmin löydetty vain yksi naarasyksilö Mongoliasta.
– Pelkästään Suomesta ahmaspistiäisten heimoon kuuluvia lajeja tunnetaan tähän mennessä lähes 2 800. Pelkosenniemen löytö on hyvä esimerkki siitä, kuinka lajiasiantuntijoiden määritystyö voi viedä aikaa, kun heidän täytyy harvinainen laji tunnistaakseen käydä läpi valtava määrä tieteellisiä julkaisuja, Rundgren toteaa.
Ahmaspistiäisen tunnistamisessa ison työn teki Rundgrenin mukaan lajiasiantuntija Juuso Paappanen.
Viime kesän kartoituksissa löytyi myös kuusi muuta sellaista hyönteislajia, joita ei ole ennen tavattu Suomessa. Lisääkin voi olla tulossa.
– Kun lajiasiantuntijat käyvät tieteellisiä julkaisuja läpi, on todennäköistä, että kesän kartoitusaineistoista löytyy vielä sellaisiakin hyönteisiä, joita ei ole aiemmin tavattu missään maailmassa.
Metsissä kokonaan uusia lajeja
Rundgren toteaakin, että uusia lajeja löytääkseen hyönteistutkijan ei aina tarvitse lähteä tropiikkiin.
– Pohjois-Suomen taigametsien kätköissä saattaa piilotella paljonkin lajeja, joista me emme tiedä vielä yhtään mitään, Rundgren sanoo.
Metsähallitus teki hyönteisten kartoitustyötä viime kesänä myös Simossa sijaitsevalla Saariaapa–Hattuselkä-alueella, jossa poltettiin metsää vuonna 2022. Ennallistamispolton tavoitteena oli synnyttää alueelle lahonnutta puuta, mistä erityisesti hyönteislajit hyötyvät.
Viime kesänä alueelta löytyikin ensimmäistä kertaa ainoa Suomessa rauhoitettu lude, palolatikka.
Ennallistamispoltot olivat osa Beetles Life -hanketta. Kaikkiaan alueelta löytyi yhdeksän Punaisen kirjan hyönteislajia.
Punaisen kirjan lajit
Punainen kirja on raportti, johon on koottu tietoa uhanalaista eliölajeista.
Kansainvälistä Punaista listaa eli Punaista kirjaa julkaisee Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN.
Suomen luonnon Punainen kirja on tehty viimeksi vuonna 2019. Uhanalaiseksi arvioitiin silloin 2668 lajia.
Kun määrään lisätään edellisvuonna löytyneet, nousee alueelta tavattujen Punaisen kirjan lajien määrä yhteensä kahteentoista.
Yhtään näistä lajista ei ole aiemmin tavattu Saariaapa–Hattuselkä -alueella, muutamaa lajia ei missään muuallakaan Lapissa.
"Iät ajat olleita, mutta vasta nyt havaittuja lajeja"
Metsähallituksen lajikartoituksissa koko Lapin alueella on havaittu paljon aivan yleisiäkin hyönteislajeja, joita kuitenkaan ei ole aiemmin tavattu pohjoisimmassa Suomessa.
Kartoituksia tehnyt Eerikki Rundgren arvelee suurimman osan näistä lajeista esiintyneen Lapissa iät ja ajat, mutta tulleen vasta nyt havaituiksi.
– Lapissa elävien hyönteislajien levinneisyys ja yleisyys tunnetaan vielä varsin huonosti, vaikka kartoitustyötä on nyt tehty kolmena peräkkäisenä kesänä, Rundgren summaa.