-

Kuin hangen yllä liitävä aave

Harvinaisia lapinpöllöjä on nyt ennätysmäärä Koillismaalla.

Harvinaisia lapinpöllöjä on nyt ennätysmäärä Koillismaalla.

Lapinpöllö on lähes huuhkajan kokoinen, sen siipiväli on puolitoista metriä.
Lapinpöllö on lähes huuhkajan kokoinen, sen siipiväli on puolitoista metriä.
Kuva: Jyrki Mäkelä

– Se on kuin aave, kun se liitää pitkän matkaa hangen yllä, iskee sitten yhtäkkiä lumihankeen ja istahtaa hetkeksi maahan. Kohta se lennähtää pellon reunalle takaisin ja istahtaa koivun oksalle istumaan. Päätä se pyörittelee tämän tästä ja tuijottaa tuimasti kohti hangen pintaa. Yleensä sen näkee iltahämärissä, kuvailee lapinpöllön elintapoja kuusamolainen Sampo Siira.

Koillismaalle on vaeltanut nyt ennätysmäärä suurikokoisia lapinpöllöjä. Todennäköisesti ne ovat saapuneet kaukaa idästä. Kymmeniä lapinpöllöjä on nähty maalis–huhtikuussa hakkuuaukoilla, pelloilla ja jopa pihamailla.

Lapinpöllö otettiin kiinni rengastusta varten Kuusamossa huhtikuussa 2024. Lintu vapautettiin hyvökuntoisena löytöpaikalleen rengastuksen jälkeen.
Video: Jyrki Mäkelä

Lapinpöllö on vaikuttava näky. Se on melkein huuhkajan kokoinen, sen siipien kärkiväli on puolitoista metriä.

Lapinpöllön aistit ovat ylivertaiset. Se voi kuulla, kun myyrä kävelee hangen sisässä. Pöllön pyöreä, suuri naamataulu toimii lapinpöllön korvalehtenä. Päätä kääntelemällä se pystyy kuulemaan stereona ja paikantamaan saaliin tarkasti jopa satojen metrien päästä.

Jänismäisillä, pitkillä koivillaan se iskee tarkasti hankeen ja jos myyrä on sen ulottuvilla, se nappaa myyrän myös hangen sisästä. Tarkka hämäränäkö ja äänetön lento takaavat saalistuksen hangen pinnasta.

Lapinpöllöt pesivät vain myyräkantojen huippuvuosina. Merkit viittaavat nyt sellaiseen. Kaikkia pöllöjä on nähty ja kuultu Koillismaalla enemmän kuin vuosikausiin. Edelliseen kerran lapinpöllöt pesivät Koillismaalla enemmälti kymmenen vuotta sitten.

Lapinpöllö tarvitsee pesäalustaksi haukan tekemän risupesän, tai katkenneen kelopökkelön. Jos myyriä piisaa vielä lähiviikot, naaras pyöräyttää pesään 3–7 pyöreää munaa, joita se hautoo kuukauden.

Pesästä pöllönpojat lähtevät jo ennen kuin ne osaavat lentää.

Lapinpöllöt vaeltavat jopa satoja kilometrejä etsiessään parhaita myyrämaita. Nyt Koillismaalla nähdyt pöllöt ovat todennäköisesti lähtöisin kaukaa idästä, Venäjän Taigametsistä, jossa myyräkannat ovat romahtaneet.
Lapinpöllöt vaeltavat jopa satoja kilometrejä etsiessään parhaita myyrämaita. Nyt Koillismaalla nähdyt pöllöt ovat todennäköisesti lähtöisin kaukaa idästä, Venäjän Taigametsistä, jossa myyräkannat ovat romahtaneet.
Kuva: Jyrki Mäkelä

Pöllöistä on ihmiselle myös suoranaista hyötyä.

Liitereihin ja ihmisasutuksiin ilmestyvät myyrät levittävät eritteissään myyräkuumevirusta. Kun siivoaa myyrien jätöksiä, tai pöyhii halkoliiteriä, kannattaa välttää pölyävän aineksen leviämistä ilmaan, sillä myyräkuume tarttuu hengitysteitse.

Varsinkin peltomyyrän sukuiset myyrät aiheuttavat myös taimikkotuhoja. Yksi pöllö voi harventaa myyräkantaa tehokkaammin kuin kymmenen myyränloukkua.

Video: Jyrki Mäkelä
Ilmoita asiavirheestä