Har­vi­nai­sen tun­tu­ri­hau­kan pesintä on­nis­tui kol­mat­ta vuotta pe­räk­käin – Me­ri­kot­kan vah­vim­mat kannat Kes­ki-La­pis­sa ja Koil­lis­maal­la

Iita Poijula, Reino Hämeenniemi
Päivitetty:
Merikotka
Tunturihaukka on harvinainen lintu, jonka pesintä onnistui kolmannen kerran peräkkäin.
Tunturihaukka on harvinainen lintu, jonka pesintä onnistui kolmannen kerran peräkkäin.
Kuva: Kirsi Suunta / Arkisto

Metsähallitus teki tänä vuonna 2 500 pesä- ja reviiritarkistusta Metsähallituksen Luontopalvelujen vastuulajeille maakotkalle, muuttohaukalle, tunturihaukalle ja merikotkalle.

Merikotkan pesintä onnistui tänä vuonna hyvin poronhoitoalueella. Merikotkaa esiintyy koko poronhoitoalueella, mutta vahvimmat kannat ovat Keski-Lapissa ja Koillismaalla. Onnistuneita pesintöjä oli 80.

Merikotkat syövät kalaa, joten ravintotilanne pesintäaikaan oli tänä vuonna vakaa, mikä vaikutti myönteisesti pesinnän onnistumiseen. Merikotkan kanta Suomessa on 133–150 paria.

Merikotkan pesinnät onnistuvat maakotkaa vakaammin, sillä ne syövät kaloja kun taas maakotkan syövät kanalintuja, jäniksiä ja poronvasoja.
Merikotkan pesinnät onnistuvat maakotkaa vakaammin, sillä ne syövät kaloja kun taas maakotkan syövät kanalintuja, jäniksiä ja poronvasoja.
Kuva: Pekka Aho
Fakta

Merikotka Koillismaalla

Merikotkakannan seurantatiedot vuodelta 2025 Koillismaan eliömaakunnassa, johon kuuluvat Kuusamon, Taivalkosken, Posion ja Sallan kuntien alueet.

Tunnetut reviirit 51 kpl

Löydetyt uudet reviirit 3 kpl

Löydetut uudet pesät vanhoilta reviireiltä 10 kpl

Asutut reviirit viimeiseltä 5 vuodelta 43 kpl

Pesinnät reviireillä viimeiseltä 5 vuodelta 36 kpl

Asumattomat reviirit viimeiseltä 5 vuodelta 8 kpl

Tarkastetut reviirit 43 kpl

Reviirit, joissa pesää rakennettu 6 kpl

Asutut reviirit 30 kpl

Pesinnät reviireillä 24 kpl

Epäonnistuneet pesinnät reviireillä 1 kpl

Onnistuneet pesinnät reviireillä 23 kpl

Poikaset Reviireillä 33 kpl

Lähde: Metsähallitus

Maakotkan ravintotilanne taas oli heikompi, ja sen pesintä oli tänä vuonna heikkoa. Maakotka syö kanalintuja, jäniksiä ja poronvasoja. 82 prosenttia sen levinneisyydestä onkin poronhoitoalueella. Maakotkan pesintöjä oli 128 ja pesivän kannan koko on 365–469 paria.

Myös tunturihaukan pesintä oli hyvä kolmatta vuotta peräkkäin. Lintu on harvinainen Suomessa, ja se pesii pelkästään pohjoisimmalla tunturialueella. Pesivän kannan koko pohjoisessa on alle 30 ja tänä vuonna elossa selvisi kahdeksan poikasta. Tunturihaukkojen tärkeintä ravintoa ovat riekot.

Muuttohaukan pesintä jatkoi laskuaan. Haukan kanta on 224–282 paria, mutta onnistuneita pesintöjä oli tänä vuonna 71. Muuttohaukka elää pääosin Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Se pesii soilla ja vaihtaa pesimäpaikkaansa herkemmin kuin muut petolinnut, joten sen seuraaminen on haastavampaa.

Juttua muokattu 28.11.2025 kello 14.19: Lisätty tunturihaukan kuva.

Ilmoita asiavirheestä
Merikotka Linnut Lappi Eläimet Petolinnut