Harvan tuntema kalojen kulkuväylä on Taivalkosken Kostonjärven säännöstelypadon ohi kiemurteleva, kivestä ja betonista tehty kalatie.
Pian kymmenen vuotta toiminut kalatie tarjoaa kaloille vaellusyhteyden Kostonjärven ja Kostonjoen välillä ja vaeltaville taimenille mahdollisuuden luonnonvaraiseen elinkiertoon poikastuotantoineen. Kalatietä ylläpitää Metsähallitus. Kostonjärvestä alkava Kostonjoki päättyy Iijokeen Taivalkosken kirkonkylällä.
Kalastuksen harrastajan on tunnettava kalatiehen ja patoon liittyvä rajoitus: kalastus on kielletty kalatiessä sekä padosta 500 metriä alavirtaan päin ja 300 metriä ylävirtaan päin. Ylävirran puoli on Kostonjärven aluetta.
Vaeltajia kahteen suuntaan
Kalatien kulkijoista on todettu, että kahden istutetun taimenkannan elinkierto on erilainen.
Rautalammin reitin taimenkannan emojen oletetaan hakevan kutualueita Kostonjärveen laskevista pikkujoista. Ne siis nousevat kudulle ylävirtaan.
Kitkajoen Jyrävän yläpuolisen taimenkannan emokalat sen sijaan laskeutuvat kudulle Kostonjokeen.
Kalatiessä ylöspäin syönnökselle vaeltavat smoltit eli taimenen poikaset ovat Jyrävän kantaa ja Kostonjärvestä alas vaeltavat smoltit Rautalammin reitin kantaa. Kalojen merkintätulosten mukaan alasvaellusta on vähän.
Jyrävän kannan taimenet käyttäytyvät samalla lailla kuin alkuperäisellä esiintymisalueellaan vaeltamalla syönnökselle ylävirtaan. Kannan on todettu käyttäytyvän näin myös Livojoessa.
Kostonjärveen istutetaan vuosittain merkittävä määrä Rautalammin taimenkantaa ja Kostonjokeen sekä Jyrävän yläpuolista kantaa että Rautalammin kantaa.
Sähkökoekalastettujen poikasten dna paljastaa kannan
Suunnitelma kalatien toiminnan tarkkailusta vuosina 2023–2027 hyväksyttiin heinäkuussa Lapin ely-keskuksessa. Suunnitelman on laatinut Metsähallitus.
Ensimmäinen tarkkailujakso oli vuosina 2013–2018.
Kalatien rakentamislupaan kuuluu velvoite seurata kalatien vaikutuksia Kostonjärven kalastoon ja selvittää kalatiessä alaspäin vaeltavien taimenten määrä ja kanta.
Vuosina 2024 ja 2026 alas vaeltavien taimenten määrää ja kantaa selvitetään kalatiehen asennettavien videokameroiden avulla kesäkuun alusta lokakuun loppuun asti.
Ely-keskus suositteli, että videoseuranta sijoitetaan kalatien alaosaan, koska siten voidaan arvioida tarkemmin taimenten alasvaellusta kalatien kautta ja alasvaelluksen merkitystä Kostonjärven taimenkannalle.
Vuosina 2016 ja 2017 kalatiessä käytettiin PIT-seurantaa, mutta siihen liittyi ongelmia ja tulokset olivat epävarmoja. PIT-seurannassa kalat ohjataan uimaan ohi antennista, joka rekisteröi joihinkin kaloihin asennetun mikrosirun.
Kalatiessä havaittiin vuonna 2016 vain 28 PIT-merkittyä taimenta. Osa niistä liikkui kalatien kautta joen ja järven välillä, ja osa vietti pitkiä aikoja kalatiessä. Noin puolet kaloista palasi lopulta takaisin järveen, ja noin puolet vaelsi alas Kostonjokeen.
Kalatien rakentamisen vaikutuksia Kostonjärven kalastoon arvioidaan paitsi kalatien tarkkailun avulla myös Kostonjärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun avulla. Jälkimmäistä tekee järveä Iijoen voimalaitoksia varten säännöstelevä PVO-Vesivoima. Velvoitetarkkailuun kuuluu kalastajilta kerättävät tiedot saaliista ja yleiset kalastustiedustelut.
Lisäksi Metsähallitus tekee sähkökoekalastuksia Kostonjoessa Kostonjärven ja Koitijärven välillä viidellä koskialueella: Väärä-, Ylä-Korpuan-, Saari-, Pyörre- ja Kypäräkoskella.
Koekalastuksissa saaduista taimenpoikasista otetaan dna-näytteet, ja niistä selvitetään, ovatko poikaset Rautalammin kantaa, Jyrävän yläpuolista kantaa vai Kostonjoen omaa paikallista taimenkantaa.
Sijaitsee Kostonjärven eteläpäässä järven säännöstelypadon vierellä.
Tarkoituksena on auttaa taimenien kutuvaellusta Kostonjärveltä Kostonjoelle ja etenkin taimenen vaelluspoikasten syönnösvaellusta joelta järvelle. Kalatietä käyttävät monet muutkin kalalajit.
Valmistui vuonna 2013. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus luovuttaa kalatien Metsähallitukselle joulukuussa 2013.
Ely-keskus rakennutti kalatien Iijoen kalatiet 2011–2013 -hankkeessa.
Rahoittajina olivat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Taivalkosken kunta, Iin kunta, Yli-Iin kunta, Pudasjärven kaupunki, Kuusamon kaupunki, PVO-Vesivoima Oy ja Metsähallitus.
Maksoi noin 365 000 euroa.
Pituus on noin 385 metriä. Siitä luonnonmukainen osuus on 250, tien alittava betoninen pystyrako-osuus 25 ja kaivetun yläkanavan osuus 110 metriä.
Putouskorkeus on noin 5 metriä.
Kalatie koostuu Kostonjärven ja Venesatamantien välisestä yläkanavasta, tien kohdalla olevasta betonisesta pystyrakolaitteesta sekä sen ja Kostonjoen välisestä alakanavasta.
Pystyrakolaitteessa on viisi 12 neliömerin korkuista allasta. Pudotusta altaasta toiseen on noin 16 senttiä.
Alakanavassa on 24 noin 50 neliömetrin kokoista luonnonmukaista allasta.
Hanke lisäsi toiveita Iijoen palauttamisesta lohijoeksi ja Iijoen alajuoksun kalateiden toteuttamisesta.
Iijoen alimmalla, Raasakan, voimalaitoksella on vuosina 2023–2025 koekäytössä hydraulinen kalasydän-kalatie.