Putinin ydinvoimahanke Pyhäjoella saatiin viimein kuopattua. Seuraavaksi pitää päättää, mitä tehdä Hanhikiven valtavalle työmaa-alueelle.
Moni toivoo sinne seuraavaa ydinvoimalaa, mutta mitä jos Hanhikiven annettaisiin vain kasvaa umpeen?
Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus keväällä 1986 on yksi lähihistoriaamme eniten vaikuttaneista tapahtumista. Onnettomuus oli tärkeä sytyke ydinvoimavastaiselle liikkeelle, ja vuosien päästä johti päätöksiin lopettaa ydinvoimarakentaminen useimmissa Euroopan maissa. Osin tämän seurauksena venäläinen Rosatom kutsuttiin rakentamaan ydinvoimalaa Pyhäjoelle, vaikka Venäjä kävi jo sotaa Ukrainassa.
Tshernobylin tarinan kaikki tuntevat, mutta voimalaa ympäröivä Urho Kekkosen kansallispuiston kokoinen suojavyöhyke on sitäkin kiehtovampi. Onnettomuudessa saastuneet alueet jätettiin luonnon armoille ja vahingossa luotiin valtava luonnonsuojelualue.
Viime vuosina siellä on uutisoitu muun muassa petolintujen ja suden kaltaisten suurpetojen menestyksestä, ja vyöhykkeelle on levittäytynyt jopa visenttejä eli euroopanbiisoneja.
Ennen Venäjän viimeisintä hyökkäystä alue houkutteli myös seikkailijoita. Suojavyöhykkeellä sijaitsevat kylät ja Pripjatin kaupunki ovat äärimmäisen kiehtova esimerkki siitä, miten luonto valtaa takaisin jopa kokonaisia kaupunkeja, jos sille annetaan riittävästi aikaa. Kaikki kasvaa vähitellen takaisin.
Nämä usein stalkereiksi kutsutut seikkailijat retkeilivät säteilystä huolimatta Tshernobylin hylätyissä rakennuksissa ja välttelivät vyöhykkeen vartijoita: Kiinnijääminen johti muhkeaan sakkoon.
Houkutus vierailla televisiosta, Stalker-tietokonepeleistä ja sosiaalisesta mediasta tutulla alueella oli niin suuri, että ihan virallisiakin reittejä Tshernobyliin kuskattiin turisteja bussilasteittain.
Kun Pyhäjoelle alettiin rakentaa voimalakenttää, menetettiin hieno pala Perämeren rannikkoluontoa. Tuhottuja luontoarvoja ei saa takaisin, mutta alueen voisi silti julistaa luonnonsuojeluvyöhykkeeksi. Kohteen tarkoitus olisi näyttää, miten luonto vähitellen valtaa takaisin ihmisen tuhoamat paikat, kunhan sille annetaan aikaa.
Hanhikiven menneisyys Putinin voimalahankkeena lisäisi myös sen kiinnostavuutta turistikohteena. Vaikka voimalarakennukset eivät ole ehtineet kovin pitkälle, olisi luonnon valtaamassa Hanhikiven vyöhykkeessä paljon samaa kuin Pripjatissa.
Alueelle voisi jopa siirtoistuttaa visenttejä, joita on palautettu eri puolille Eurooppaa viime vuosikymmeninä. Ilmastonmuutoksen edetessä Pyhäjoellakin on lähitulevaisuudessa keskieurooppalaiset olosuhteet.
Hanhikivi on myös synkin esimerkki uuden suomettumisen kaudesta, joka toivottavasti päättyi tänä keväänä. Siksi Hanhikiven suojelualueelle pitäisi pystyttää Ukrainan sodan uhrien muistomerkki.