Yli kolme vuotta kestänyt Suomen ja Norjan välinen rajankäynti on loppusuoralla. Molempien maiden rajankäyntivaltuuskunnat tekivät kesäkuussa maastotöiden lopputarkastuksen Suomen ja Norjan välisellä valtakunnanrajalla.
Rajankäynnin dokumentaatio luovutetaan molempien maiden ulkoministeriöille alkusyksystä. Lopuksi Suomen ja Norjan parlamentit vahvistavat maiden yhteisen rajan sijainnin.
– Sitten vasta raja virallistetaan ja se päivitetään Maanmittauslaitoksen karttatuotteisiin. Kartoille ei tule muutoksia ennen sitä, Maanmittauslaitoksen kartastopäällikkö Jyrki Lämsä kertoo.
Norjan puolella rajankäynnin operatiivisesta roolista ja karttojen päivityksestä vastaa Kartverket.
Suomi ja Norja ovat sopineet, että rajankäynti suoritetaan 25 vuoden välein osana hyvää rajanaapuruutta. Rajankäynnissä raja-alue ja rajapyykkien kunto tarkistetaan.
Rajankäynnissä valtakunnanrajaa maarajoilla ei siirretä suuntaan tai toiseen. Rajaa piirretään uusiksi ainoastaan Suomen ja Norjan rajalla kulkevan Tenojoen kohdalla.
– Tenojoessa syväväylää myöten menevän rajan määrittelee luonto, sillä vesi muokkaa uoman kulkua vuosien saatossa. Luonto voi hiukan siirtää uomaa ja me mittaamme, mihin se piirtyy kartalla, Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Pasi Patrikainen summaa.
Tenojoella kulkevien veneilijöiden ja elinkeinonharjoittajien arkeen uomassa kulkevan rajan pienet muutokset eivät vaikuta.
Suomella ja Norjalla on yhteistä rajaa 736 kilometriä. Rajankäynnin päättyessä kaikki 209 rajapyykkiä on tarkistettu, huollettu ja dokumentoitu. Huoltotöistä vastasi Lapin rajavartiosto. Tarvittaessa Rajavartiolaitos huoltaa raja-aluetta myös rajankäyntien välillä.
Rajankäynnin myötä keskustelu Suomen ja Norjan rajan siirtämisestä Haltitunturin huipulla voidaan haudata lopullisesti. Norjassa heräsi ajatus Haltin huipun lahjoittamisesta Suomelle ennen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta 2017. Valtakunnanraja ja samalla Suomen korkein kohta (1 324 m) sijaitsee Haltin rinteessä Enontekiöllä.
– Norjan perustuslaissa on pykälä, että Norjan valtion aluetta ei voi luovuttaa toiselle valtiolle, kartastopäällikkö Lämsä kertoo.
– Asia nousi keskusteluun rajankäyntivaltuuskuntien kokouksissa, kun rajankäynti alkoi vuonna 2022.
Suomessa valmistaudutaan seuraavaksi Ruotsin kanssa käytävään rajankäyntiin, jossa on sama 25 vuoden aikaväli. Edellisestä Suomen ja Ruotsin rajankäynnistä on kulunut 20 vuotta.
–Ruotsin kanssa uuden rajankäynnin pitäisi olla valmis 2030–31. Vielä ei ole sovittu Ruotsin viranomaisten kanssa työn aloituspäivämäärää, Lämsä kertoo.
Lämsä korostaa, että yhteistyö sekä Norjan että Ruotsin viranomaisten kanssa on sujuvaa.
– Ruotsin kanssa raja ja sitä myötä rajankäynti on sikäli toisenlainen, kun yhteistä jokirajaa on enemmän kuin Norjan kanssa.
Hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa tarvetta rajankäyntiin ei lähivuosina ole itärajalla.
– Meillä on onnekas tilanne, että vuonna 2018 saatiin valmiiksi rajankäynti Venäjän kanssa, Lämsä kertoo.
Kyseessä oli tuolloin ensimmäinen rajankäynti Venäjän kanssa sitten toisen maailmansodan jälkeen tehdyn rajankäynnin.
– Venäjän rajalla ei ole automaattista rajankäyntiä 25 vuoden välein. Sopimuksessa on maininta, että 25 vuoden jälkeen tarkastellaan tilannetta, onko tarvetta rajankäyntiin, Lämsä sanoo.