Hakkuut jat­ku­vat häi­riöis­tä huo­li­mat­ta – Met­sä­hal­li­tus vei toi­mit­ta­jat ja mie­len­osoit­ta­jan tu­tus­tu­maan Aa­lis­tun­tu­rin alueen met­sä­töi­hin

Metsätalous Oy:n aluejohtaja Samuli Myllymäki toivoo alueelle työrauhaa. Mielenosoittajat vaativat edelleen hakkuiden keskeyttämistä.

Metsähallitus järjesti keskiviikkona tiedotustilaisuuden Kolarin Aalistunturin alueella, jossa mielenosoittajat ovat häirinneet hakkuutöitä useina päivinä. Metsätalous Oy:n aluejohtaja Samuli Myllymäki kertoo hakkuista, metsäliikkeen Ida Korhonen ja dokumenttia tekevä kuvausryhmä kuuntelevat.
Metsähallitus järjesti keskiviikkona tiedotustilaisuuden Kolarin Aalistunturin alueella, jossa mielenosoittajat ovat häirinneet hakkuutöitä useina päivinä. Metsätalous Oy:n aluejohtaja Samuli Myllymäki kertoo hakkuista, metsäliikkeen Ida Korhonen ja dokumenttia tekevä kuvausryhmä kuuntelevat.
Kuva: Jussi Leinonen

Tien katkaisevalle puomille kerääntyy autoletka. Metsähallitus on kutsunut Kolarin Aalistunturin kupeeseen tiedotusvälineiden edustajia.

Metsähallituksen Metsätalous Oy:n aluejohtajan Samuli Myllymäen mukaan kiinnostus Aalistunturin alueella tapahtuvia hakkuita kohtaan kasvoi merkittävästi reilu viikko sitten, kun metsäliikkeen mielenosoittajat katkaisivat kulun työmaalle ensimmäisen kerran.

– Me emme hakkaa Aalistunturilla, vaan Aalistunturin ja Laukkujärventien välisellä alueella, korostaa Myllymäki.

Myllymäki toivoo työrauhaa. Hakkuita ei aiota keskeyttää.

– Kahden viikon aikana ei ole tullut mitään sellaista uutta tietoa, mikä antaisi aiheen muuttaa tehtyjä suunnitelmia.

Toimittajien lisäksi paikalla on metsäliikkeestä dokumenttielokuvaa tekevä Virpi Suutari työryhmineen. Heidän autonsa takapenkillä istuu metsäliikkeen johtohahmo Ida Korhonen.

Hän haluaa keskustella Metsähallituksen edustajien kanssa.

– Kyse ei ole vain Aalistunturin alueesta vaan siitä, että valtio hyödyntää luontoa yli kestävien rajojen.

Korhonen myöntää, että metsät ovat luontoarvoiltaan ”aika heikkoja”, mutta hänen mielestään metsät yhdistävät Aalistunturin alueen laajempaan kokonaisuuteen.

Metsäliikkeen mielenosoittaja Ida Korhonen ja Metsähallituksen Metsätalous oy:n aluejohtaja Samuli Myllymäki kättelivät Aalistunturin hakkuutyömaan lähistöllä. Molemmat kiittivät toisiaan rakentavasta keskustelusta.
Metsäliikkeen mielenosoittaja Ida Korhonen ja Metsähallituksen Metsätalous oy:n aluejohtaja Samuli Myllymäki kättelivät Aalistunturin hakkuutyömaan lähistöllä. Molemmat kiittivät toisiaan rakentavasta keskustelusta.
Kuva: Jussi Leinonen

Myllymäki muistuttaa, että hakkuiden suunnittelu aloitettiin kaksi vuotta sitten, ja kaikki havainnot tärkeistä luontokohteista ja lajeista on käyty läpi ja huomioitu. Hakkuualue on myös pienentynyt alun perin suunnitellusta.

Metsähallitus on tehnyt alueelle metsänkäyttöilmoituksia tuhannen hehtaarin alueelle. Kaikki hakkuut eivät toteudu.

– Siihen en osaa vastata, toteutuvatko ne tulevaisuudessa.

Alueella hakataan talven aikana 400 hehtaaria metsää. Työstä on tehty nyt noin neljäsosa.

– Olemme noin neljä päivää myöhässä, koska tässä on ollut näitä viivästyksiä, Myllymäki muotoilee.

Poliisit veivät paikalta kaksi mielenosoittajaa viimeksi tiistaina, koska nämä estivät liikenteen.

Metsäliikkeen mielenosoittajat Linnea Backman, Anders Brandt, Aura Niskanen ja Eevi Tiihonen estivät puutavarankuljetusautojen pääsyn pois hakkuutyömaalta. Aluejohtaja Samuli Myllymäki toivoi mielenosoittajien väistyvän.
Metsäliikkeen mielenosoittajat Linnea Backman, Anders Brandt, Aura Niskanen ja Eevi Tiihonen estivät puutavarankuljetusautojen pääsyn pois hakkuutyömaalta. Aluejohtaja Samuli Myllymäki toivoi mielenosoittajien väistyvän.
Kuva: Jussi Leinonen

Keskiviikkona paikalla ei näy poliiseja, mutta mielenosoittajia on neljä. He estävät kolmen puutavara-auton kulun.

Mielenosoittajat Anders Brandt, Linnea Backman, Aura Niskanen ja Eevi Tiihonen pitelevät sateen kastelemia pahvikylttejä.

– Hakkuut pitäisi laittaa tauolle, että kansallispuistoesitys ehdittäisiin käsitellä seuraavassa hallituksessa. Se olisi kaikkien kannalta parasta, Brandt sanoo.

Aluejohtaja Myllymäki käy mielenosoittajien kanssa lyhyen sananvaihdon. Brandt toistaa vaatimuksen hakkuiden keskeyttämisestä.

Myllymäki kertoo, että luontoarvot on huomioitu hakkuusuunnittelussa.

– Ei ole, vastaa Brandt.

– Kiitos palautteesta, toivon että siirrytte sivuun, vastaa Myllymäki.

– Tervetuloa kahville ja lämmittelemään, hän lisää ja lähtee.

Metsähallitus tekee harvennusta Aalistunturin ja Laukkujärventien välisellä alueella. Etualalla metsäkoneen käsittelemää metsää, taustalla aluetta jota ei hakata. Takana näkyy Aalistunturi.
Metsähallitus tekee harvennusta Aalistunturin ja Laukkujärventien välisellä alueella. Etualalla metsäkoneen käsittelemää metsää, taustalla aluetta jota ei hakata. Takana näkyy Aalistunturi.
Kuva: Jussi Leinonen

Puutavara-autojen kuljettajat paistavat vaitonaisina makkaraa, kun mielenosoittajat liittyvät hetken päästä joukkoon.

Ida Korhosen mukaan mielenosoittajat katsovat tilannetta nyt päivä kerrallaan.

– Aalistunturia ei aiota unohtaa. Metsähallitus on valtion laitos, jonka toiminnasta päätetään poliittisesti. On tärkeää vaikuttaa poliitikkoihin Helsingissä, mutta on myös tärkeää olla täällä.

Myllymäen mukaan Metsähallituksen toiminta on linjassa hallituksen asettamien tavoitteiden kanssa.

– Meille on annettu tehtäväksi hyödyntää metsien hyvä kasvu yhteiskunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Myllymäen mukaan Metsähallitus tekee jo nyt enemmän kuin siltä vaaditaan.

– Hakkaamme vuosittain alle puolet siitä määrästä, minkä metsät kasvavat. Mielestäni huolehdimme osaltamme hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta.

Kommentti
Kovin kaukana toisistaan
Katja Kärki
-

Metsähallituksen näkökulmasta Aalistunturin kupeessa hakattavat metsät ovat talousmetsää, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja.

Mielenosoittajat ovat täysin toista mieltä. Heidän näkökulmastaan kaikki metsä on talousmetsää siihen asti, että se suojellaan.

Metsähallituksen mukaan kaikki vanhat metsät on jo suojeltu. Metsäliike on eri mieltä. Liikkeen mielestä kaikkia vanhoja metsiä ei vain ole vielä löydetty, jos on edes etsitty.

Metsähallitus esitteli alueella tehtävää laatuharvennusta, jossa sekametsästä poistetaan kaikki kehityskelvottomat ja vikaantuneet puut.

Metsäliikkeen mukaan juuri harvennuksessa poistettavat puut ovat arvokkaimpia monimuotoisuuden kannalta.

Molemmat ajattelevat aidosti olevansa luonnon ja metsän asialla, mutta silti kovin kaukana toisistaan. Keskiviikon tilaisuuden perusteella on vaikea nähdä, miten metsäliike ja Metsähallitus voisivat löytää minkäänlaisen yhteisymmärryksen.

Toisaalta jo pelkkää keskustelua voi tässä tapauksessa pitää onnistumisena.

Ilmoita asiavirheestä