Lapissa testataan Etelämantereen jäätiköiden vahvuutta mittaavia laitteita.
Maanmittauslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat havainneet, että samalla kun Etelämantereen jäätiköt sulavat, jään paksuus Suomen tutkimusaseman, Aboan alueella kasvaa paikallisesti.
Syitä tähän selvitetään nyt menetelmillä, joita testataan Suomen Lapissa. Lapin hangilla tutkijat muun muassa laserkeilaavat lunta drooneilla ja harjoittelevat mittauskaluston logistiikkaa.
Suomen tutkimusasema sijaitsee Etelämantereella Kuningatar Maudin Maalla. Toisin kuin muualla, kyseisellä alueella jään määrä on kasvanut useita metrejä.
Mahdollisena selityksenä pidetään lumisateiden lisääntymistä lämpenevässä ilmastossa, mutta ilmiön ymmärtämiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa.
– Jäämassan merkittävä lisääntyminen poikkeaa täysin Etelämantereen muiden reuna-alueiden kehityksestä, joten sen taustalla olevin syiden ymmärtäminen on todella tärkeää, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Aku Riihelä.
Uudessa tutkimushankkeessa syitä selvitetään yhdistämällä satelliittihavaintoja, jäätikkömalleja ja kenttämittauksia.
Kenttätöissä Etelämantereella sovelletaan muun muassa drooneilla tehtävää laserkeilausta, jolla pystytään mallintamaan jopa 10 neliökilometrin kokoisia alueita kerrallaan ja tarkentamaan satelliittien tietoa lumen ja jään pinnan muutoksista.
Suomi on yksi drooneilla tehtävän laserkeilauksen edelläkävijöistä. Tutkijat valmistautuvat Etelämantereen olosuhteisiin testaamalla tutkimusmenetelmiä Suomen Lapissa, missä haastavatkin sääolot ovat tuttuja. Erityisesti voimakkaat tuulet vaikuttavat mittausten tekemiseen.
– Lapissa keräämme dataa satelliiteista, laserkeilaamme lunta sekä suunnittelemme ja harjoittelemme mittauskaluston logistiikkaa, jotta tutkimukset paikan päällä Aboalla sujuvat mahdollisimman tehokkaasti, tutkimusprofessori Antero Kukko Maanmittauslaitokselta kertoo.
Mannerjäätiköiden muutokset vaikuttavat myös Suomeen. Sulavat jäätiköt nostavat vedenpintaa ja voivat vaikuttaa esimerkiksi merivirtoihin ja sateisiin.
Tutkijoiden mukaan meriveden pinta nousee globaalisti yli 1,5 millimetriä vuodessa, ja viime vuosina nousunopeus on lähes kaksinkertaistunut. Toistaiseksi maa kohoaa Suomessa edellisen jääkauden jäljiltä enemmän kuin merenpinta nousee.
– Etelämantereen mannerjäätikön massamuutokset vaikuttavat itse asiassa enemmän Itämeren alueen meren pinnan korkeuteen painovoimakentän kautta kuin maantieteellisesti paljon lähempänä olevan Grönlannin mannerjäätikön muutokset, Aku Riihelä kertoo.