Metsähallitus ennallistaa Etelä-Lapissa ja Koillismaalla yhteensä 400 hehtaaria soita tämän ja ensi vuoden aikana.
Alkuvuoden aikana se on ennallistanut jo 220 hehtaaria soita Posiolla. Ennallistettavina ovat Hanhilampi, Myllysuo, Pölkkänäsuo ja Venäläismutka. Soilla töitä on tehty kaivinkoneella.
Nämä suot ovat lähes kauttaaltaan reunaosistaan ojitettuja ja huomattava osa niille luontaisesti virranneista vesistä ravinteineen ohjautuu nykyisellään soiden ulkopuolelle ja sieltä edelleen Livo- ja Mäntyjokeen heikentäen niiden luonnontilaa.
Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelussa tulee huomioida koko vesistöalueen kunto, todetaan LIFE Revives -hankkeen tiedotteessa.
Suurin osa raakkuvirroista on suojelualueiden ulkopuolella
Ennallistamistöissä vesiä ohjataan takaisin alkuperäisille kulkureiteilleen ojia tukkimalla ja patoja rakentamalla. Tavoitteena on saada virtaamat mahdollisimman samanlaisiksi, kuin ne ovat olleet ennen ojitusta, ja samalla palauttaa suoveden pinta takaisin luontaiselle tasolle.
Ennallistamisen jälkeen suoekosysteemin toiminta ja rakenne alkaa palautua kohti sitä tilannetta, joka on vallinnut ennen ojitusta.
Pudasjärvellä Livojoen vesistö on tällä hetkellä erinomaisessa tilassa, mutta se on vaarassa heikentyä valuma-alueen runsaiden ojitusten takia. Soiden ennallistaminen on yksi osa Livojoen tilan parantamista.
– Livojoki on Iijoen vesistöä, jossa ainoana rakennettuna vesistönä on jäljellä alkuperäinen oma lohi- ja meritaimenkanta. Livojoen geneettisesti monimuotoinen raakkukanta on lohisidonnainen, ja kun isäntäkalana toimiva lohi on olemassa, raakkukanta on elvytettävissä, projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo tiedotteessa.
Raakun elinkaari
Kuvat: Miila Kankaanranta
Metsähallitus ennallistaa seuraavan kahden vuoden aikana vielä seitsemän hankkeeseen kuuluvaa kohdetta Posiolla, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä yhteensä noin 180 hehtaarin alueella.
Metsätalous on avainasemassa raakun suojelussa, sillä suurin osa raakkuvirroista sijaitsee suojelualueiden ulkopuolella.
Metsätalouden hakkuu- ja maanmuokkausalueilta mahdollisesti huuhtoutuvat kiintoaineet voivat tukkia pohjasoraa ja lannoitukset rehevöittää virtavesiä, joten vesiensuojelutoimiin kiinnitetään erityistä huomiota. Lisäksi varjostavan puuston säästäminen raakkuvirtojen valuma-alueilla estää purojen veden liiallista lämpenemistä.
Raakkujen 18 kotivirtaa elvytetään
Raakkuvirroista kolmasosa sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Puolet alueen raakkupopulaatioista on lähes hävinnyt, yhdeksän on jokseenkin elinvoimaisia ja muut siltä väliltä. Puhtaissa vesissä viihtyvä raakku on avainlaji, joka hävitessään vaikuttaa monen muun lajin selviämiseen.
Raakkukantoja elvytetään vuosina 2021–2027 Jyväskylän yliopiston koordinoimassa ja Euroopan unionin rahoittamassa LIFE Revives: Jokihelmisimpukan kantojen vahvistaminen ja elinympäristöjen kunnostus -hankkeessa.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella Metsähallitus kunnostaa ja elvyttää 18 raakkujen kotivirtaa.