Pettymys ja suru.
Siinä suurimmat tunteet, mitä erä- ja luonto-oppaiksi Kuusamossa opiskelevat Anna Länsitie ja Anita Alamehtä ajattelevat Petteri Orpon (kok.) hallituksen kaavailuista lakkauttaa aikuiskoulutustukijärjestelmä tämän vuoden elokuussa.
– Ikävä juttu suoraan sanoen. Tämä on varteenotettava vaihtoehto, jotta voi tehdä irtioton keskellä työelämää, saada kokonaan uusia taitoja ja täydentää olemassa olevia, Oulusta kotoisin oleva Länsitie kertoo.
– Sama mieltä. En olisi ikimaailmassa voinut taloudellisesti opiskella ilman aikuiskoulutustukea, se on käytännössä ainoa, mitä saa, myös Oulusta lähtöisin oleva Alamehtä jatkaa.
Molemmat ovat opintovapaalla töistään, Länsitie lastensuojelun kuntoutuspuolen esihenkilön tehtävistä ja Alamehtä taloushallinnon tehtävistä. Molemmat toivovat, että aikuisopiskelemaan haluavat hakisivat välittömästi – vielä siis kun ehtii, vaikka jatkosta ei olekaan varmuutta.
– Hakisin äkkiä. Tämä ollut paras päätös itselleni oman ja työhyvinvoinnin kannalta ja valtavasti on vuodessa oppinut uutta, Länsitie kertoo.
– Tekisin saman päätöksen uudelleen. Olen huikean onnellinen ja myös kiitollinen tällaisesta mahdollisuudesta, Alamehtä sanoo.
"Näkyy dramaattisesti opiskelijamäärissä"
Oulun seudun ammattiopiston (OSAO) kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi sanoo suoraan, että aikuiskoulutustuen loppuminen tulisi näkymään dramaattisesti opiskelijamäärissä. OSAO:lla on 10 000 opiskelijaa. Heistä noin 6 000 on aikuisopiskelijoita.
– Aikuisopiskelijoiden määrä vähenee, se on selvä. Meillä ei tietenkään ole tietoa siitä, kuinka moni opiskelee aikuiskoulutustuella, mutta pitkällä tähtäimellä aikuiskoulutustuen merkitys on ollut merkittävä mahdollistaja aikuisten jatko- ja täydennyskoulutuksessa, Paloniemi kertoo.
Paloniemi sanoo ymmärtävänsä, että valtiovallan rahat ovat tiukassa, mutta päätösten kiireellisyyttä hän ei ymmärrä. Hän toivoisi päättäjiltä vaikuttavuusarviointeja hätäisten ratkaisujen sijaan.
– Sanoisin näin, että viimeisten hallitusten on ollut kova kiire tehdä muutoksia poliittisesta taustaväristä riippumatta.
– Autoasentajat tarvitsevat sähköautojen yleistyessä hyvin usein erityisammattitutkinnon autosähköasennukseen. Jos taas lähihoitaja haluaa erikoistua välinehoitajaksi, vaaditaan ammattitutkinto, joka takaisi lisäpalkkaa sekä moniulotteisempia ja uusia työtehtäviä.
– Aikuiskoulutustuki on ollut ratkaisevaa monelle yksilölle, jotta he ovat päässeet etenemään työurallaan.
Osaa koulutuksista aikaistettu
Pikaisia toimenpiteitä on tehty myös koulutuskentällä: Koillis-Suomen Aikuiskoulutus KSAK:ssa päätettiin aikaistaa tiettyjen koulutusten aloitusta jo kesälle, jotta opiskelijat pääsisivät hakemaan aikuiskoulutustukea ennen elokuuta. KSAK Oy:n koulutuskoordinaattori Alice Heinävehmas Kuusamosta kertoo, että esimerkiksi KSAK:n Jyväskylässä suoritettava erä- ja luonto-opaskoulutus aloitetaan jo kesäkuussa.
– Koulutuksia laitettiin alkamaan tänä vuonna jo niin ajoissa, jotta aikuiskoulutustuen hakemiselle ei tule kiire kesällä. Tämä on ennakoiva toimenpiteemme epävarmaan tilanteeseen, Heinävehmas kertoo.
Alanvaihtajalle ei ole juurikaan helppoja vaihtoehtoja, jos haluaa tai tarvitsee uutta suuntaa kokonaan uudelle uralle esimerkiksi työuupumisen vuoksi. Kelan opintotukea ei monellakaan aikuisella välttämättä ole enää jäljellä. Työttömyysetuudella kouluttautuminen ei sekään ole yksiselitteistä, vaan vaatii TE-toimiston yksilöllisen arvioinnin ja hyväksynnän tarkoilla ehdoilla.
– Miten opintoja pystyy suorittamaan, vaikka omasta työstä saisikin vapaata? Se voi olla palkatonta vapaata, eikä monenkaan tilanne mahdollista täysipäiväisiä opintoja säästöillä. Toisaalta taas työn ulkopuolelle jäämisen kustannukset ääritapauksissa ovat korkeat, Heinävehmas pohtii.
Heinävehmaan mukaan aikuisena kouluttautumiselle on monia syitä. Pelkästään paremman ansion perässä ei kuljeta.
– Osa on uupunut työssään ja hakeutunut täysin uudelle alalla juuri koulutuksen kautta. Osa taas haluaa päivittää osaamistaan, joku haluaa hengähdystauon työelämästä ja näin pitää yllä työkykyään, Heinävehmas luettelee.
Hallitus käsittelee helmikuussa
Tätä juttua kirjoittaessa ei ole vielä varmaa, tuleeko esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen siirtymäkautta. Hallituksen esityksessä siirtymäkauden on luonnosteltu kestävän vuoden 2025 loppuun, jonka jälkeen tuen maksaminen loppuisi, vaikka tukikuukausia olisikin jäljellä. Nykymuodossaan tukea on voinut saada yhteensä 15 opiskelukuukauden ajalta.
Aikuiskoulutustukea ei makseta valtion varoista, vaan työttömyysvakuutusmaksuista. Vuonna 2022 työntekijän aikuiskoulutustukea maksettiin 175,5 miljoonaa euroa.
– Aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta säästyneitä varoja ei ole mahdollista siirtää valtion budjettiin, koska suurimman osan siitä rahoittavat työnantajat ja työntekijät, tuen maksaja Työllisyysrahasto totesi joulukuussa.
Työllisyysrahasto on myös toistuvasti perännyt hallitusta ottamaan kantaa siihen, onko lakkauttamisella vaikutusta jo myönnettyihin tukiin.
Myös ammattitutkintostipendi aiotaan lakkauttaa. Työllisyysrahasto maksoi sitä vuonna 2022 11,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus oli 0,34 miljoonaa euroa.
Hallituksen esitys tuen lakkautuksesta sai aikaan paljon kritiikkiä lausuntokierroksella. Viikko sitten päättyneeseen määräaikaan mennessä yhteensä 78 tahoa oli jättänyt lausuntonsa esitykseen.
Esimerkiksi monet työmarkkinajärjestöt ovat kritisoineet lakkautusta työvoimapulan pahenemisella ja todenneet sen olevan merkittävä isku naisvaltaisille aloille, joilla koulutusta tarvitaan.
Myös Kela on lausunut, että lakkautusesitys on yllättävä jatkuvan oppimisen ja työvoiman osaamisen turvaamisen kannalta.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti syyskuussa työryhmän kehittämään työuran aikana tapahtuvaa jatkuvaa oppimista aikuiskoulutustuen päättyessä.