Oulun yliopiston tuore tutkimus paljastaa, että kimalaiset tunnistavat tiimityön arvon. Löydöstä pidetään merkittävänä, sillä aiemmin on ajateltu yhteistyökyvyn olevan monimutkainen ilmiö, joka on yleistä lähinnä isoaivoisilla nisäkkäillä.
Kuitenkin jopa hyönteiset voivat oppia ja sopeutua tekemään yhteistyötä.
Eläinekologian dosentti Olli Loukolan johtamassa tutkimuksessa huomattiin, että kimalaiset ovat nokkelia tiimityöläisiä, jotka oppivat työskentelemään yhdessä ratkaistakseen vaativia tehtäviä. Kimalaiset näyttivät myös ymmärtävän parinsa roolin.
Loukola on aiemmin tutkinut esimerkiksi sitä, miten kimalaiset oppivat käyttämään työkaluja tai pelaamaan jalkapalloa.
– Tulokset murtavat perinteisiä käsityksiä siitä, miten eläimet, erityisesti hyönteiset, toimivat ryhmissä ja kommunikoivat. Tulokset viittaavat siihen, että kimalaisilla on kyky tunnistaa ja reagoida kumppaninsa läsnäoloon ja liikkeisiin, mikä on hämmästyttävä osoitus niiden sosiaalisesta älykkyydestä, Loukola kertoo.
Uudessa tutkimuksessa kimalaiset opetettiin muun muassa työntämään legopalikkaa yhdessä. Jos kimalaiset työnsivät palikkaa yhdessä, ne saivat palkinnon.
Testissä havaittiin myös, että kimalaiset odottivat kumppaniaan ja reagoivat tämän läsnäoloon tai poissaoloon. Yhdessä palikkaa työntämään koulutetut kimalaiset työnsivät sitä mieluiten silloin, kun läsnä oli toinen kimalainen.
Videolla nähdään testattavan kimalaisen odottavan pariaan ennen kuin se ryhtyy työntämään palikkaa yhdessä parin kanssa.
Samaa ei huomattu yksin palikkaa työntämään koulutettujen kimalaisten kanssa.
Toisessa kokeessa kimalaiset kävelivät kahden rinnakkaisen, läpinäkyvän tunnelin läpi. Saadakseen palkinnon niiden piti koskettaa ovea tunneleiden päässä yhtä aikaa parinsa kanssa.
Kimalaiset hidastivat vauhtiaan ja odottivat pariaan ennen koskettamista, toisin kuin yksin kulkeneet kimalaiset. Kumppanin kanssa treenatut kimalaiset myös pysähtelivät tunnelissa ja kääntyivät takaisin, jos tiimiparia ei näkynytkään.
Videolla nähdään useita tapauksia, joissa yhdessä opetetut kimalaiset kääntyivät takaisin kohti palkinto-ovea.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kimalaisten tekemä yhteistyö perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi ne koordinoivat liikkeitään ja ymmärtävät kumppaninsa merkityksen yhteistyölle.
– Tutkimus voi vaikuttaa laajempaan ymmärrykseen eläinten käyttäytymisestä ja evoluutiosta. Se voi myös inspiroida uusia tutkimuksia sosiaalisen älykkyyden ja yhteistyökyvyn kehityksestä eri eläinlajeilla sekä sovelluksista esimerkiksi teknologiaan, robotiikkaan ja lääketieteeseen, Loukola toteaa tiedotteessa.
Lisäksi Loukolan mukaan parempi ymmärrys eläinten käyttäytymisestä ja kyvyistä voi kasvattaa kiinnostusta ympäristönsuojeluun.
Tutkimus julkaistiin Proceedings of the Royal Society B -tiedelehdessä 1. toukokuuta.