Täh­ti­har­ras­ta­jan karu maa

Kevätaurinko on kiivennyt huippuunsa Sodankylässä. On keskipäivä. Tähtitieteen opiskelija Dennis Lehtonen, 26, asettelee kaukoputkea paikoilleen takapihallaan. Hän säätää sen asetuksia ja lopulta kehottaa katsomaan, mitä näkyy.

Tämä on aurinkokaukoputki. Ensin siitä näkyy pelkkää punaista. Sitten harjaantumaton silmä alkaa erottaa muutakin: mustia auringonpilkkuja.

Kameralle tarkennus on eri kuin silmälle. Jos Lehtonen kuvaisi Aurinkoa, asetusten säätäminen kohdilleen veisi puoli tuntia.

Pimeän perässä Lappiin

Alun perin Lehtonen innostui tähtitieteestä ja taivaanilmiöistä nähtyään Youtubessa videon, jossa Saturnusta valokuvattiin kaukoputkella. Video teki niin syvän vaikutuksen, että jo seuraavalla viikolla hän osti oman kaukoputken.

Harrastus vei lopulta niin mukanaan, että Lehtonen aloitti tähtitieteen opinnot Oulun yliopistossa syksyllä 2020.

Opinnot olivat etäopiskelua koronapandemian vuoksi. Lehtosen henkinen jaksaminen joutui koetukselle, koska vieraassa kaupungissa ei asunut yhtään tuttua.

– Opiskelukavereihin ei voinut oikein edes tutustua etäopetuksen vuoksi, hän muistelee.

Kun opiskelu jatkui etänä myös kevätlukukaudella, Lehtonen muutti Sallaan helmikuussa 2021. Pohjoiseen häntä vetivät pimeys ja revontulet.

– En aikaisemmin ollut edes kuullut Sallasta. Kaverit etelässä naureskelivat, että kun muutan Lappiin, karhu syö minut.

Itä-Lapissa Lehtonen asui noin vuoden ajan kunnes muutti viime vuodenvaihteessa Sodankylään.

– Täällä on isompi asunto ja vähän paremmat palvelut, sen kummempaa syytä muutolle ei ollut.

Ilmakehä on kuin vettä ämpärissä

Lehtonen kuvaa taivaan ja avaruuden tapahtumia, koska uskoo, että joillain kuvilla voi joskus olla myös tieteellistä arvoa. Mielenkiintoisimpia ovat erilaiset tapahtumat.

– Meteoriparvet, ylikulut, okkultaatiot... Lehtonen luettelee.

Hän arvelee, että erityisesti okkultaatiot voivat olla vieraita ilmiöitä. Siinä planeetta, esimerkiksi Venus jää Kuun taakse piiloon.

Tällaisesta hetkestä Lehtonen on saanut kuvia.

– Moni tähtiharrastaja yritti havaita okkultaation. Hyvin ohuen kuunsirpin löytäminen päivätaivaalta ei ollut mikään helppo juttu!

Lisähaastetta taivaantapahtumien ja planeettojen kuvaukseen tuo ilmakehä. Sen vaikutusta kuvaukseen Lehtonen vertaa kuin täydeksi vesiämpäriksi, jonka pohjalla on kolikko.

– Jos vesi ei liiku, kolikon näkee hyvin yksityiskohtia myöten. Jos vesi väreilee, kolikon näkee, mutta yksityiskohtia ei. Sama vaikutus on ilmakehällä eli yksityiskohtien näkeminen riippuu siitä, miten rauhallinen se on.

Karu maa harrastukselle

Suomi on Lehtosen mukaan tähtiharrastajalle karu maa. Syy on sijaintimme pohjoisella pallonpuoliskolla.

– Meillä on revontulet, ei hirveästi muuta. No, kaukoputken napa on helppo suunnata Pohjantähteen.

Avaruuden kuvaamisessa suurin kriteeri ei Lehtosen mukaan ole se, kuinka iso tai kallis kaukoputki on. Olosuhteet ratkaisevat.

– Meiltä katsottuna planeetat ovat hyvin matalalla taivaalla. Se on harmi, koska planeetat ovat suurin mielenkiintoni kohde.

Esimerkiksi Saturnusta tai Jupiteria kannattaisi etsiä taivaalta seisomalla pellolla tai olemalla jossain hyvin korkean rakennuksen päällä.

– Silti puut saattaisivat tulla näköesteeksi, Lehtonen harmittelee.

Tästä syystä australialainen tähtiharrastaja saisi halvalla kaukoputkella paremman kuvan planeetasta kuin Lehtonen huomattavasti kalliimmalla laitteella.

Galaksien ja tähtisumujen kuvaamista Lehtonen luonnehtii suomalaisten kansantaudiksi.

Graalin malja tulossa

Revontulia Lehtonen kuvaa mielellään, osaksi juuri olosuhteiden pakosta.

Hyvänä iltana, kun revontulia on paljon, ulkona saattaa vierähtää viisikin tuntia.

– Joskus oikein toivoo, että olisi hiljainen ilta, jotta ehdin nukkumaankin.

Lehtosella ei ole omaa autoa, joten retket hän kulkee joko kävellen tai polkupyörällä.

Yhtenä haaveena hänellä on saada Islannissa kuva revontulista ja tulivuoresta.

– Sen jälkeen voisin laittaa kaluston myyntiin, hän naurahtaa.

Varsinainen tähtiharrastajien Graalin malja on Lehtosen mukaan koittamassa Suomessa sadan vuoden päästä, kun  taivaalla voi nähdä täydellisen auringonpimennyksen.

Silloin Auringon korona on havaittavissa.

– Pimennyksen täydellinen hetki kestää noin minuutin tai pari. Siitä kun saisi noin tuhat kuvaa!

Lehtosen onneksi täydellisen auringonpimennyksen voi nähdä jo lähivuosina Euroopassa.

Ehkä takaisin Ouluun

Kesäisin Lehtonen kuvaa Aurinkoa tai ukonilmoja. Hänen haaveenaan on saada lähikuva salamasta.

Erityisesti yläilmakehän salaman eli keijusalaman kuvaaminen olisi suuri onnistuminen.

– Auta armias, jos sellaisen pystyisi Suomessa näkemään!

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tietojen mukaan korkealla ilmakehässä näkyviä salamoita on harva kuvannut ja vielä harvempi nähnyt omin silmin. Suomessa keijusalamoista on Lehtosen tietojen mukaan pari havaintoa.

Jo lähitulevaisuudessa Lehtonen uskoo palaavansa Ouluun. Hän on pohtinut tulevaisuuttaan, kun koki loppuunpalamisen tähtiharrastuksen parissa.

– On ollut kausia, kun en ole halunnut kuullakaan koko aiheesta. Ihminen tarvitsee hyviä harrastuksia, mutta myös rajoja.

Käytännön kannalta Lehtonen on pohtinut myös sairaanhoitajan opintoja.

– Hoitajien palkkataso on Norjassa ja Islannissa Suomea parempi. Hoitajan ammatti mahdollistaisi asumisen kyseisissä maissa, Lehtonen avaa suunnitelmaa.

Asuminen Islannissa tai Norjassa olisi yhden hänen unelmansa toteutuminen.

Lehtosella on vinkki, mitä jokainen voi huhtikuussa etsiä taivaalta.

– Huhtikuu on hyvä aika nähdä haloilmiöitä.