Kuu peitti lauantaina Auringon osittain ja sitähän kokoonnuttiin Utsjoella katsomaan paraatipaikalta. Pimennys näkyikin vilaukselta pilven takaa juuri oikealla hetkellä. Suurimpana pimennys on näkynyt Kilpisjärveltä katsottuna ja Utsjoelta nähtynä piiloon jäi runsas kolmannes.
Pimennyksen katselun järjesti Utsjoen avaruusyhdistys Ohcejoga Ursa. Mukaan oli kutsuttu myös muutamia tieteen ammattilaisia kertomaan omista aloistaan.
Avaruusharrastus tuli Utsjoelle 1987, kun koululaisten ja opettajien keskuudessa heräsi kiinnostus taivaankannen ilmiöihin. Siellähän olivat revontulet ja niiden takana tähdet. Siitä löytyi uutta sisältöä opetukseen.
– Se oli aikamoinen homma, yhdistyksen perustajajäseniin kuuluva entinen opettaja Juhani Harjunharja tuumii.
Harjunharja oli itse käynyt Oulun yliopistossa joitakin tähtitieteen kursseja. Utsjoella hän opetti matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, joiden jatkeeksi tähtitietous istui sopivasti. Tuohon aikaan oli mahdollisuus rakentaa omia kursseja lukiolle, ja se käytettiin hyväksi.
– Mietin, että suunnataan fysiikan kurssi tuonne avaruuteen.
Oppi on kantanut hedelmääkin, sillä muutama oppilas hakeutui lukion jälkeen opiskelemaan Ouluun tähtitieteen laitokselle. Utsjoen Ursan jäsenlistoillakin on edelleen parikymmentä henkilöä. Tilaisuuksia on järjestetty, kun avaruus on tarjonnut aiheita.
– Koululla on kaksi yhdistyksemme jäsentä opettajina.
Opetusta avaruuden kautta
Utsjoen koululaiset pääsivät tekemisiin myös Euroopan avaruusjärjetön (ESA) kanssa ja suunnattua fysiikkaa opiskelevia kutsuttiin vierailulle Müncheniin avaruustutkimuksen laitokselle.
Noihin aikoihin Suomi oli mukana kehittämässä pohjoismaista Tele-X tietoliikennesatelliittia, joka laukaistiin avaruuteen huhtikuussa 1989 Ariane 2 -kantoraketilla Kourousta Etelä-Amerikasta. Siihen liittyvään koulutushankkeeseen pyydettiin utsjokelaisia mukaan.
– Etelästä tuli kerran (valtion) avaruusasiain neuvottelukunnan porukkaa tänne ja he halusivat auttaa Tele-X satelliitin kanssa touhuamista, Harjunharja muistelee.
Suomi oli sijoittanut satelliittiin 56 miljoonaa markkaa.
Teletekniikan laboratoriossa Helsingin Otaniemessä opettaja koulutettiin satelliittiaikaan ja sitten rakennettiin Japanissa laitteet, kolme terminaalia. Niillä voitiin vuonna 1993 kokeilla satelliittivälitteistä video-opetusta.
– Se oli tuossa Utsjoen hotellilla. Oulun yliopistolla oli kiinteä asema ja näitä kahta muuta kokeiltiin Helsingissä ja Turussa.
– Seuraavaksi innostuimme perustamaan kesälukion. Utsjoki yhdistettiin ensimmäisenä videoneuvottelupohjaiseen järjestelmään satelliittien avulla.
Satelliittien välityksellä yhdistettiin kaksi kesälukiota, toinen oli Utsjoen Kevolla ja toinen Seilin saarella Turussa. Menetelmää käytettiin sittemmin myös lääketieteen kokeiluissa, kuten ultraäänikuvan välittämisessä Utsjoelta lääkärille Turkuun.
Suomessa alettiin kuitenkin siirtyä tiedon välittämiseen maakaapeleilla ja loppujen lopuksi Norja osti muut Pohjoismaat ulos Tele-X hankkeesta. Satelliitti viritettiin kaupalliseen toimintaan.
– Näin se häipyi meiltä ja kai ne terminaalitkin meni johonkin, Harjunharja miettii.